Презентация на тему Tutkimustyön perusteet ja menetelmät THE7lh004

60 pistettä. Hyväksytystä harjoituksista saa aina täydet pisteet. Mikäli

harjoitus ei täytä hyväksymisvaatimusta, se palautetaan täydennettäväksi.
Tentti tuottaa 40 pistettä. Tentin tehtävät on pisteytetty. Tentissä pisteytys on ”normaali” eli kustakin tehtävästä voi saada täydet tai osan pisteistä. Tentti ei ole pakollinen (ks. seuraava kohta).
Maksimi pistemäärä on 100. Arvosanan 1 saa 40 pisteellä, joka voi koostua pelkästään harjoituspisteistä tai harjoitus- ja tenttipisteistä yhteensä. Muut arvosanat määräytyvät seuraavasti 60 p = 2; 70 p = 3; 80 p = 4; 90 p = 5.

on tuotettu tieteellisellä menetelmällä, joka…
on pitkän kokemuksen ja kriittisen

arvioinnin jälkeen osoitettu päteväksi tuottamaan luotettavaa tietoa.

poliittinen tai muu taho ei voi määrätä tiedettä. Tiede

on autonomista
Tiedeyhteisöön kuuluvat tutkijankoulutuksen saaneet henkilöt, jotka toimivat korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa
Tutkimustulokset julkaistaan journaaleissa esim. Harvard Business Review, jonka refereet ovat Harvardin ja muiden yliopistojen asiantuntijaedustajia
Julkaistavaksi aiottu artikkeli käy läpi useamman tarkistuskierroksen ennen julkaisua. Tällä varmistetaan tulosten luotettavuus
Historiassa on esimerkkejä tieteenkin erehtyväisyydestä. Siksi tieteen tärkeä periaate on itseään korjaavuus, eli tiede itse pyrkii jatkuvasti kyseenalaistamaan uusia ja vanhoja tuloksia, teorioita ja malleja ja korjaamaan virheitä

ja intersubjektiivisuus. a) Väite perusteluineen on tehtävissä julkiseksi. Tieteen

tulee olla periaatteessa avoin kaikille. b) Väitteen ja sen perustelun voi ymmärtää ja rekonstruoida jokainen, joka on saanut asianmukaisen koulutuksen. c) Tieteen tulokset voidaan hyväksyä vasta tieteellisessä yhteisössä käydyn kriittisen keskustelun jälkeen.
Kriittisyys, itseään korjaavuus ja autonomisuus. Tiede on itseään korjaavaa sikäli, että tieteelliset tulokset on aina ymmärrettävä ehdollisiksi ja alustaviksi. Tiede on kriittistä siinä mielessä, että totuutena esitetyt väitteet on periaatteessa kyseenalaistettava. Autonomisuus tieteen tuntomerkkinä tarkoittaa sitä, että tieteellisten tulosten korjaaminen on tiedeyhteisön sisäinen asia, mihin eivät esimerkiksi ideologiset syyt saa vaikuttaa.
Tieteellisen tutkimuksen pitää olla eettisesti kestävää.

1985)
Taulukossa on esitetty kaksi tärkeintä eurooppalaista paradigmaa, USA:ssa lisäksi

pragmatismi.

Hirsjärvi, S.: ”Johdatus kasvatusfilosofiaan”

ja tutkimus luonteeltaan soveltavaa erotuksena yliopistoissa tehtävällä perustutkimukselle, joka

pyrkii teorianmuodostukseen
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt kuitenkin olivat käytännössä yliopistojen pro gradu tutkielmia vastaavia – parhaimmat amk-työt olisivat menneet graduna läpi yliopistossa
Sittemmin ammattikorkeakoulujen velvoite ja panostus tutkimukseen on lisääntynyt, mutta luonne pysynyt soveltavana ja aluekehitysvaikutus on keskeinen kriteeri
Yliopistojen opettajien työajasta puolet on varattu tutkimuksen tekemiseen, ammattikorkeakoulujen opettajista vain pienellä osalla on työaikaa varattu tutkimuksen tekemiseen

toiminnalliset (aikaisempi nimitys produktit)
Tutkimustyyppisen työn (joita kutsutaan tutkimuksiksi, vaikka

oikeampi nimike olisi tutkielma eli pienimuotoinen tutkimus) tulee täyttää samat tieteen kriteerit kuin yliopistoissa tehtävien tutkimusten. Ei ole olemassa erikseen kriteerejä amk-tutkimukselle! Valittavana on ”science” tai ”science fiction”. Jälkimmäistä ei koskaan hyväksytä tutkimustyyppisenä opinnäytetyönä.
Toiminnallinen opinnäytetyö on työ, jossa aikaisempaan tietoon perustuen tuotetaan jokin sovellus toimeksiantajalle. Toiminnallinen työkin saattaa sisältää pienen tutkimuksellisen osuuden, mutta sen pääpaino itse tuotoksessa ja sen perusteluissa.
”Uusia” opinnäytetyyppejä ovat portfolio ja päiväkirja. https://mynet.haaga-helia.fi/opiskelu/opinnaytetyo-amk/Documents/PortfolioOpinnaytetyoKuvaus.pdf

fiction
Tekninen tieto
Tiede
(science)
Esitiede (protoscience)

laittaisit nämä käsitteet luotettavuuden suhteen?
Tosi, epätosi, vale – miten

epätosi ja vale eroavat toisistaan?
Perustelu
Empirismi: Tietoa saavutetaan tiedon kohteeseen suuntautuvan aistihavainnon kautta. Tieto a posteriori
Rationalismi: Järjen, ymmärryksen tai intuition kautta saadaan todellisuutta koskevaa tietoa. Tieto a priori

perusteltu tosi uskomus.”
Skeptisismi: Ei ole mahdollista saavuttaa hyvin perusteltua

tietoa, joka on totta
Vahva fallibilismi: Ei ole mahdollista saavuttaa hyvin perusteltua tietoa, joka on totta, eikä myöskään tietoa, joka on korjaamatonta ja horjumatonta. Mutta hyvin perusteltu tieto voi vähitellen lähestyä tai approksimoida totuutta
Heikko fallibilismi: On mahdollista saavuttaa hyvin perusteltua tietoa, joka on totta, mutta ei ole mahdollista saavuttaa tietoa, joka on korjaamatonta ja horjumatonta

joka liittyy kokemukseen.” (Esim. kentauri.)

Tämän lisäksi käsitteitä tulee viitekehyksessä, jossa ne määritellään kontekstissaan,

Muista esimerkiksi lyhenteiden avaaminen lukijalle!
Reaalimääritelmä: ilmaisee määriteltävän kohteen olennaiset piirteet, antaa esimerkkejä
Nominaalimääritelmä: ilmaisee jonkin sanan käyttöä koskevan sopimuksen, esim. NATO (tai Nato) = North Atlantic Treaty Organization (vrt. suomen kielessä nato = aviomiehen sisar)

1.

saa olla kehämääritelmä

Määritelmää ei saa lausua negatiivisin termein, jos

se voidaan ilmaista positiivisin termein

Määritelmää ei saa ilmaista epäselvällä tai kuvaannollisella kielellä

(Cohen & Nagel: ”An Introduction to Logic and Scientific Method” 1934.)

konteksti):

1) Kansainväliset sopimukset ja niiden laatimisen ongelma

2) Opiskelijoiden Eurooppa-identiteetti

ja kansalliset mielikuvat

3) Arjen hallinta kotitalouden toiminnan tavoitteena

4) A study of thinking

nominaalimääritelmä:

1) SWOT

2) r2

3) metri

4) ¥

määritelmälle:

1) Ostoskärry, jonka yksi pyörä on jumissa

2) Auto, josta

on toinen ajovalo pimeänä

3) Anna viereiselle ”otukselle” lajinimi?

explanatory)
Kokeellinen (eksperimentaalinen, experimental)
Toimintatutkimus (action research)
Evaluaatiotutkimus (evaluation research)
Historiatutkimus
Vertaileva tutkimus
Case study

(strukturoitu)
kokeellinen tutkimus (testit)
kvalitatiivinen tutkimusote
teemahaastattelut (englanniksi semi-structured interview)
syvähaastattelut (in-depth interview)
ryhmäkeskustelut

(focus group)
havainnointi (avoin)
projektiiviset menetelmät

uudelleen järjestäminen ->
uuden tiedon tai sovelluksen tuottaminen

Lopputulos on

enemmän kuin osiensa summa

Metatutkimus

taloudellisuus
Avoimuus
Tietosuoja
Hyödyllisyys ja käyttökelpoisuus
Sopiva aikataulu
Heikkilä, T.: ”Tilastollinen tutkimus”

mutta toimeksianto ei ole välttämätön – myös omasta intressistä

voi lähteä tekemään työtä.
Joskus ensisijainen kriteeri voi olla halu perehtyä johonkin tutkimusmenetelmään tai syventyä johonkin itseä kiinnostavaan aiheeseen tutkimuksen avulla.
Esim. Laura-palvelussa ja vastaavissa voi olla sopivia aiheita.
Opinnäytetyö on mahdollista tehdä Haaga-Helian teemaryhmissä.

tutkiminen Sinulle jotakin?
Onko aiheella yhteiskunnallista tai tieteensisäistä merkitystä?
Onko työllesi

tiedossa sopiva ohjaaja?
Onko aihe toteutettavissa kohtuullisessa ajassa?
Onko aiheesta saatavissa tarpeeksi tietoa?
Onko aihe sellainen, että tutkimus on mahdollista, kun otetaan huomioon
Taloudelliset voimavarat
Tutkimuksen kohteeksi aiotut henkilöt
Tarvitaanko erikoislaitteita tai muuta kallista materiaalia
Tarvittavat kirjastopalvelut
Onko aihe sellainen, että kykysi pääsevät esiin?
Voitko tutkimuksesi avulla lisätä tietoa tai ymmärrystä aiheesta?

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: ”Tutki ja kirjoita”

“Happotesti”

1.

ole kirjaimellisesti ”ongelma” (joissakin tilanteissa sopivampi käsite voikin olla

tutkimustehtävä).
Tutkimusongelmia on opinnäytetyössä tyypillisesti YKSI – joissakin tapauksissa voi olla 2–3.
Tutkimusongelmaan ei lähdetä hakemaan suoraan vastausta, vaan se ositetaan alaongelmiksi, joita on tavallisesti 2–6.
Tutkimuksessa EI SAA OLLA sivuongelmia, lisäongelmia tms. – näistä muodostuu tekijälle hyvin nopeasti aito ongelma!

1.

tutkimustuloksesta. Hypoteesin käyttö helpottaa huomattavasti tulosten tulkintaa. Niitä käytetään

kuitenkin pääasiassa selittävissä tutkimuksissa.
Osoittava hypoteesi (merkitään H1, H2 jne.) voi olla muotoa ”Yritys X:n vanhemmat työntekijät kokevat työilmapiirin paremmaksi kuin nuoret työntekijät”.
Nollahypoteesi (merkitään H0) voi olla muotoa ”Yritys X:n mies- ja naistyöntekijöiden välillä ei ole eroa työtyytyväisyydessä”.

Työhypoteesi – odotus tuloksista (ei ole ”virallinen” hypoteesi).

1.

tai useamman muuttujan välille.

Hypoteesin tulee olla testattava, sitä on

voitava koetella empiirisesti.

Tutkijalla tulee olla teoriaan tai muuhun todistusaineistoon nojaavat perustelut hypoteesien asettamiselle.

Hypoteesin tulisi olla muodoltaan niin lyhyt kuin mahdollista ja termeiltään mahdollisimman selvä.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: ”Tutki ja kirjoita”

alalukujen, mittarin osioiden ja tulosten alalukujen yhteys ns. peittomatriisina.
Peittomatriisi

palvelee opinnäytetyn tekijää, lukijaa ja tuottaa myös arvioinnissa paremman arvion ensimmäisestä arviointiosiosta.
Esimerkki peittomatriisista

kaksi opinnäytetyötä ja listaa niiden pääongelma(t) ja alaongelmat. Miten

lukijana arvioit ongelmanasettelun onnistuneisuutta? Kummassa työssä on onnistuttu paremmin?
”Kopipeistaa” kummankin opinnäytetyön ongelmanasettelu sekä kirjoita omat arviot.

2) Etsi webistä tutkimus (esim. väitöskirja), jossa on laadittu hypoteeseja.
”Kopipeistaa” muutama hypoteesi sekä kirjoita arviosi, täyttävätkö edellisessä diassa mainitut kriteerit.

3) Etsi Haaga-Helian opinnäytetyö, jossa on käytetty peittomatriisia (voi olla sama kuin kohdassa 1. käytetty).
”Kopipeistaa” peittomatriisitaulukko harjoitukseesi.

Muista merkitä viitetiedot.

Harjoitus palautetaan Moodleen yhtenä tiedostona (esim. Word). Harjoituksen pituus on 1–2 A4-sivua.

Kotitehtävä

Moodlesta. Aikaa harjoitukseen on varattu 40 minuuttia. Osa harjoituksista

käsitellään luennon yhteydessä, eli varaudu esittämään desing lyhyesti.

tarvitaan aikaisemmasta tiedosta koottu ”sokkeli”, jonka päälle oman tutkimuksen

(tai toiminnallisen työn) voi rakentaa.
Termi viitekehys on kuvaava – opinnäytetyön toinen luku koostuu käytännössä kokonaan viitteistä. Viitekehys on myös osoitus opiskelijan oppineisuudesta ja kyvystä käyttää useamman kielisiä lähteitä (mikäli on relevanttia).
Opinnäytetyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota lähteiden määrään ja laatuun sekä lähteidenväliseen diskurssiin. Diskurssilla eli lähteiden keskustelulla tarkoitetaan sitä, että yhdessä tekstikappaleessa on käytetty useaa lähdettä. Kappaleesta toiseen lähteiden kombinaatio myös vaihtelee. Lähteet voivat olla kirjoitettavasta teemasta samaa tai eri mieltä.

– yksi Harvard Business Reviewn artikkeliviite vastaa 100 epämääräistä

web-viitettä
Oppikirjat ovat tyypillisesti sekundaarilähteitä, joita ”oikeat tutkijat” eivät käytä, mutta opinnäytetyöntekijälle ne ovat käyttökelpoisia lähteitä
Tänä päivänä web-lähteistäkin löytyy luotettavia lähteitä, toisaalta ei kaikki painettukaan ole automaattisesti luotettavaa
Tietosanakirjat, mukaan lukien Wikipedia, ovat sekundaari- tai tertiäärilähteitä, joiden käyttöä ei suositella, vaan tulisi etsiä alkuperäiset lähteet käyttöönsä
Jotkin asiat vaativat tuoreita lähteitä, mutta arvokkaita ovat myös alkuperäisteokset

syntyneet aiempien tutkimusten tuloksena
Uudessa tutkimuksessa voidaan hyödyntää aikaisempaa teoriaa/mallia,

tai jos aikaisempaa mallia ei ole, se voidaan johtaa teoriasta ja uuden mallin voi sitten testata tutkimuksessa
Hypoteesit johdetaan aikaisemmasta tutkimuksesta, teoriasta tai mallista
Uusi tutkimus joko vahvistaa teoriaa tai (harvemmin) osoittaa teorian vääräksi ja synnyttää alustavan uuden teoria, jota seuraavissa tutkimuksissa puolestaan testataan

oli niin teoreettinen, ettei sitä voinut ymmärtää.”

TEORIA oikeassa merkityksessä:
Tarkoittaa

alun perin katselemista tai tarkastelemista
Klassinen määritelmä – Teoria muodostuu joukosta lakeja, jotka systematisoivat jotakin ilmiöaluetta koskevat empiiriset säännönmukaisuudet.
Hempel: Teoriat otetaan käyttöön tavallisesti silloin, kun aikaisempi tutkimus on paljastanut jossakin ilmiökokonaisuudessa joukon säännönmukaisuuksia, jotka voidaan ilmaista empiiristen lakien muodossa. Teoriat pyrkivät selittämään nämä säännönmukaisuudet ja yleensä antamaan tarkemman ymmärryksen kyseessä olevasta ilmiöstä.

suurempi kuin pisteessä O?

paljastaa piiloisia oletuksia

luo uusia ideoita

saattaa tuoda esille ongelman monimutkaisuuden

luo

selityksiä ja ennusteita

voi osoittaa näennäisesti erillisten ongelmien yhteenkuuluvuuden.

suhteet
Eskola, A.: ”Sosiologian tutkimusmenetelmät” (1975)

tarpeellinen ja hyödyllinen (tarkista kysymysten laadinnan jälkeen tutkimusongelmista)
Kysymys on

kohteliaasti esitetty
Kysymys ei ole liian pitkä tai monimutkainen
Kysymys ei ole johdatteleva
Kysymys on ymmärrettävä selkeä ja yksiselitteinen
Kysymyksen kieliasu on moitteeton
Kysymys sisältää tarvittaessa tyylikeinoja olennaisen esiin tuomiseksi
Kysymys ei sisällä sivistys-, slangi- tai erikoissanastoa (jollei aihe erityisesti sitä vaadi)
Kysymys ei saa sisältää kaksoisnegaatiota
Kysymys mahdollistaa tulosten saamisen halutulla tavalla (tarkista myös analyysiluettelo kysymysten laadinnan jälkeen)

Heikkilä, T.: ”Tilastollinen tutkimus”

ja kirjoita”

tai ohjaaja)
tutkimuksen tavoite
tutkimustietojen käyttötapa
miten vastaajat on valittu
mihin mennessä on

vastattava
lomakkeen palautusohje
kommentti tietojen ehdottomasta luottamuksellisuudesta
maininta siitä, miksi juuri kyseisen vastaajan vastaus on tärkeä
kiitos vastaamisesta
tutkijan allekirjoitus

Heikkilä, T.: ”Tilastollinen tutkimus”

Mikäli tutkimukseen on hankittu jonkin asiaan liittyvän tahon myöntämä tutkimuslupa, tämäkin oln syytä mainita.

että ihminen on nähtävä tutkimustilanteessa subjektina. Hänen on annettava

mahdollisuus tuoda esille itseään koskevia asioita mahdollisimman vapaasti. Ihminen on tutkimuksessa merkityksiä luova ja aktiivinen osapuoli.
Kysymyksessä on vähän kartoitettu, tuntematon alue. Tutkijan on vaikea tietää etukäteen vastausten suuntia.
Halutaan sijoittaa tulos (puhe) laajempaan kontekstiin. Haastattelussa on mahdollista nähdä vastaaja, hänen ilmeensä ja eleensä. Haastateltava voi myös kertoa itsestään ja aiheesta laajemmin kuin tutkija pystyy ennakoimaan.
Jo ennalta tiedetään, että tutkimuksen aihe tuottaa vastauksia monitahoisesti ja moniin suuntiin.
Halutaan selventää saatavia vastauksia.
Halutaan syventää saatavia tietoja. Voidaan esimerkiksi pyytää perusteluja esitetyille mielipiteille. Lisäkysymyksiä voidaan käyttää tarpeen mukaan.
Halutaan tutkia arkoja tai vaikeita aiheita. Tämä on kiistanalainen asia tutkijoiden piirissä. jotkut katsovat, että kyselylomakkein kerättävä aineisto olisi sopivampi, koska tutkittava voi tällöin jäädä anonyymiksi ja tarkoituksellisesti etäiseksi.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: ”Tutki ja kirjoita”

kyselyyn. Opinnäytetöissä esim. 6–12.
Yksi hyvä kriteeri riittävälle haastateltavien määrälle

on saturaatio, jonka Syrjälä et al.* Määrittelevät seuraavasti: ”Saturaatiolla tarkoitetaan tiedon hankinnan jatkamista siihen pisteeseen saakka, kunnes käytetyllä menettelyllä ei enää tule uutta informaatiota.”
Joissakin tapauksissa haastateltavat muodostavat perusjoukon, eli Yritys X:n kaikki työntekijät.
Isommasta perusjoukosta otettavat haastateltavat muodostavat yleensä pikemminkin näytteen kuin otoksen.

* Syrjälä, L, Ahonen, S., Syrjäläinen, E. & Saari, S.: "Laadullisen tutkimuksen työtapoja"

A:han kuuluvat laativat 6 haastattelukysymystä aiheesta ”Miten valmistaudut luentotenttiin”

(tenttiin, jossa tentitään vain luentojen sisältö, ei kirjallisuutta)
Ryhmä B:hen kuuluvat laativat 6 haastattelukysymystä aiheesta ”Miten valmistaudut kirjatenttiin” (tenttiin, jossa tentitään vain kirjallisuutta, esim. kaksi 200-sivuista kirjaa).
Taustakysymykset jätetään pois. Tutkimuskysymykset laaditaan ruutupaperille, johon varataan tila myös muistiinpanoille haastattelun aikana (joko kysymysten väliin tai loppuun). Haastattelijan nimi ja haastattelun aika (esim. 7.12.2015, klo 18.15) kirjoitetaan paperille.
Haastattelut kestävät 10 minuuttia. Ensin A:t haastattelevat B-ryhmään kuuluvat ja sitten B:t A-ryhmään kuuluvia. Harjoitus kestää siten 20 minuuttia. Vastinpareja olisi hyvä vaihtaa, eli A1 haastattelee B1:tä, mutta B1 haastatteleekin A2:ta ja B2 A1:tä.
”Haastattelulomakkeet” palautetaan luennoitsijalle kun kumpikin haastattelukierros on tehty.

tutkimuksissa. Se voi myös olla täydentävänä menetelmänä, kun halutaan

ristiinvalidoida kyselyllä tai haastattelulla saatuja tuloksia. Aiheeseen tutustutaan kahden observointiharjoituksen kautta. Ensimmäinen harjoitus edustaa nykyisin harvemmin käytettyä strukturoitua observointia ja jälkimmäinen vapaata observointia.

havainnointi eli toimintatutkimus
Piilohavainnointi

lyhyt keskustelu videolta. Balesin mittari & havaintolomake jaetaan

luennolla.

2) Katsotaan lyhyt katkelma elokuvasta "Gods must be Crazy". Kirjaa lyhyesti keskeiset käänteet kahden henkilön välisessä vuorovaikutuksessa (tallennetta ei katsota uudestaan). Käännekohdat eli ns. critical incidentit käsitellään yhdessä ja analysoidaan kehittyykö kanssakäyminen positiiviseen vai negatiiviseen suuntaan kussakin käänteessä. Lopputulkintana esitetään arvio syystä, joka vaikuttaa naishenkilön reaktioihin kaikissa käännekohdissa (ns. yhteinen nimittäjä).

(Statistical Package for Social Sciences). Excel ei ole tilasto-ohjelma,

vaan taulukkolaskentaohjelma. Sillä pystytään tekemään kuitenkin tavallisimmat analyysit, ja graafien tuottamisessa Excel on SPSS:ää monipuolisempi. Kuitenkin peruslaskenta kannattaa tehdä tilasto-ohjelmalla, koska työskentely on huomattavasti vaivattomampaa ja nopeampaa, ja käytettävissä oleva analyysivalikoima on laajempi. SPSS:n nykyversio osaa myös opastaa analyysien valinnassa ja estää virheellisten analyysien suorittamisen, mikäli muuttujien mitta-asteikot on määritelty (oikein).
Analyysitekniikoita ei käsitellä tällä opintojaksolla – niistä on oma opintojaksonsa ”Tilastolliset menetelmät”.

Joitakin frekvenssitietoja voidaan laskea ja esim. kyllä/ei-tyyppisistä vastauksista tuottaa

ristiintaulukoita.
Toistaiseksi paras suomenkielinen esitys sisällönanalyysistä on teoksessa Tuomi, J. & Sarajärvi, A.: ”Kvalitatiivinen tutkimus ja sisällönanalyysi” (luku 4).
Sisällön analyysissä pyritään aineiston luokittelun kautta tiivistämään lopputulemaa. Mikäli aineisto on tiedostona, työhön on käytettävissä ohjelmia, jotka automatisoivat työvaiheita, mutta pienen aineiston käsittelyn voi tehdä esim. Wordillä käyttäen ”korostuskynää”.
Haastattelutaltiointien litterointi on suositeltavaa, joskin kokenut tutkija pystyy ainakin pienen aineiston käsittelemään tallenteilta suoraan koodaamalla.

välillä testattava aineistossa. Ongelmaksi muodostuu helposti useiden muuttujien tuottamien

varianssien kombinoiminen järkevästi. Vaikka luokittelu olisi onnistunutkin, on varauduttava siihen, ettei kaikkia tapauksia siltikään saa sijoitettua varmuudella olemassa oleviin luokkiin. Huomaa, että vaihtoehtoisesti luokitteluperusteet voi johtaa etukäteen teorioista tai aikaisemmista tutkimuksista.

Laajan aineiston koodaaminen kattavasti on oletettavastikin mahdotonta: aina riittää uusia näkökulmia, uusia koodattavia asioita. Siksi kannattaakin pyrkiä koodaamaan aineisto riittävästi, täydellinen kattavuus ei varmastikaan onnistu. Yleensä koodausrunko syntyy kahdessa vaiheessa: ensin laaditaan alustava koodausrunko, jonka mukaan aineistoa voi lähteä koodaamaan. Itse koodausprosessin aikana koodausrunko elää, muuttuu ja täydentyy.

Eskola, J. & Suoranta, J.: "Johdatus laadulliseen tutkimukseen"

vastausluokkien tueksi lisätään ”muu, mikä” varmuuden vuoksi – joskus

aiheetta.
Luokkien pitää olla toisensa pois sulkevia (yksi ja sama tapaus ei saa kuulua kahteen eri luokkaan).

(selkeyttää aineiston käsittelyä) seuraavassa kolme tapaa muodostaa tyyppejä:

Autenttinen, yhden

vastauksen sisältämä tyyppi esimerkkinä laajemmasta aineiston osasta.

Yhdistetty, mahdollisimman yleinen tyyppi: mukaan on otettu vain sellaisia asioita, jotka esiintyvät suuressa osassa tai kaikissakin vastauksissa.

Mahdollisimman laaja tyyppi, jolloin jotkin tyyppiin mukaan otettavat asiat ovat esiintyneet kenties vain yhdessä vastauksessa. Kuitenkin olennaista tällaisessa tyypissä on sisäinen loogisuus; tyyppi on mahdollinen, vaikkakaan ei sellaisenaan todennäköinen.

Eskola, J. & Suoranta, J.: "Johdatus laadulliseen tutkimukseen"

vaihtoehtoisesi kerätään tunnilla paperilapuilla pieni aineisto, jota lähdetään yhdessä

analysoimaan (pelkistys, luokkien määrittäminen, koodaus). Tuotosta ei palauteta, vaan kaikki harjoitukseen osallistuneet saavat harjoituspisteet.

mitä halutaan mitata)
2) Vaihtelu, joka johtuu toisen muuttujan vaihtelusta
3)

Informantin mielentilan tai fyysisen tilanteen aiheuttama vaihtelu
4) Mittaustilanteen aiheuttama vaihtelu
5) Mittausvälineen epävakaudesta aiheutuva vaihtelu
6) Koodausvirheet

alfa))
Puolitusmenetelmä (split half)
Uusintamittaus

 

mittaa oikein
Reliabiliteetti on validiteetin välttämätön ehto
Validiteetti = mitataan sitä,

mitä oli tarkoitus mitata
Validiteetti on arvioitava - ei tunnuslukuja

Teoreettinen eli käsitevaliditeetti (construct validity)
Prediktiivinen eli ennustevaliditeetti - kontrolloitavissa myöhemmin
Sisältövaliditeetti
Ekologinen validiteetti
”Face-validiteetti”

asenteiden vaikutus
sosiaalinen etäisyys
kieliongelmat (murteet, vieraat kielet)
vastausten kirjausvirheet
muistivirheet
motivointivirheet
Heikkilä, T.: ”Tilastollinen

tutkimus”

VASTAAJAN SOSIAALINEN ASEMA
Jyrinki, E.: ”Kysely ja haastattelu tutkimuksessa”

viimeisessä luvussa (pohdinta tai diskussio, engl. discussion), tulososassa on

jo esitetty kunkin tuloksen merkitys (kvantitatiivisessa tutkimuksessa myös tulosten tilastollinen merkitsevyys).
Tutkija voi myös esittää toimenpide- tai kehitysehdotuksia, mutta ne voi jättää tutkimuskohteen varsinaisille toimijoille.
Opinnäytetyön diskussiossa alaluvut ovat yleensä, tiivistelmä (tärkeimmät/mielenkiintoisimmat tulokset), johtopäätökset, (kehittämis-/toimenpide-ehdotukset), jatkotutkimusehdotukset, arvio omasta prosessista (vain opinnäytetöissä).

4.

vaan diaesitys taustoittaa päättelyn periaatteet
Päättely voi olla induktiivista, deduktiivista

tai abduktiivista, joka on kahden edellisten yhdistelmä

etenee askel askeleelta kohti yhä yleisempiä ja abstraktimpia käsitteitä

ja lakeja.

Tieteellinen päättely etenee havaittavista yksittäistapauksista yhä yleisimpiin lakeihin.

Eliminatiivinen induktio on mekaanista.

Virheet voidaan eliminoida: induktio antaa varmaa tietoa

Induktio todistaa yleistykset oikeiksi

Hypoteesit ovat tarpeettomia, tosiasiat puhuvat itse puolestaan.

Puolimatka, T. & Lehtinen, T. s.a. Helsingin yliopisto, opetusmoniste