Что такое findslide.org?

FindSlide.org - это сайт презентаций, докладов, шаблонов в формате PowerPoint.


Для правообладателей

Обратная связь

Email: Нажмите что бы посмотреть 

Яндекс.Метрика

Презентация на тему Tutkimustyön perusteet ja menetelmät THE7lh004

Содержание

OPINTOJAKSON SUORITUSLuennoilla ja kotona tehtävät harjoitukset tuottavat yhteensä 60 pistettä. Hyväksytystä harjoituksista saa aina täydet pisteet. Mikäli harjoitus ei täytä hyväksymisvaatimusta, se palautetaan täydennettäväksi.Tentti tuottaa 40 pistettä. Tentin tehtävät on pisteytetty. Tentissä pisteytys on ”normaali” eli
TUTKIMUSTYÖN PERUSTEET JA MENETELMÄT  THE7LH004Juha P. Lindstedt OPINTOJAKSON SUORITUSLuennoilla ja kotona tehtävät harjoitukset tuottavat yhteensä 60 pistettä. Hyväksytystä harjoituksista MIKSI TUTKIMUSTA TARVITAAN?Tutkimukseen perustuva tieto on luotettavaa koska…se on tuotettu tieteellisellä menetelmällä, KUKA MÄÄRITTELEE TIETEELLISET MENETELMÄT JA KRITEERIT?Tiedeyhteisö. Mikään hallinnollinen, poliittinen tai muu taho TIETEEN YLEISET TUNNUSMERKIT Perusteltavuus. Jokainen tieteellinen väite on perusteltava.Julkisuus ja intersubjektiivisuus. a) PARADIGMATSeuraavassa taulukossa on esitetty kaksi tärkeintä paradigmaa: (Hirsjärvi, S. 1985)Taulukossa on esitetty kaksi AMMATTIKORKEAKOULU JA TIEDEAmmattikorkeakoulujen perustamisvaiheessa tutkimustyön rooli oli vähäinen ja tutkimus luonteeltaan soveltavaa AMK-OPINNÄYTETYÖHaaga-Heliassa opinnäytetyöt on jaettu kahteen kategoriaan: tutkimustyyppiset ja toiminnalliset (aikaisempi nimitys produktit)Tutkimustyyppisen TIETO KAIKKI TIETO EI OLE TIETOAYleistieto (arkiajattelu, maalaisjärki)Pseudotiede (pseudoscience),metafysiikka,science fictionTekninen tietoTiede(science)Esitiede (protoscience) MUUTAMIA KÄSITTEITÄTieto, luulo, uskomus, käsitys - mihin järjestykseen laittaisit nämä käsitteet luotettavuuden KLASSINEN TIEDON MÄÄRITELMÄ JA TIEDON VARMUUS”Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.”Skeptisismi: Ei KÄSITTEET ”Käsite on ajattelun tuote ja eroaa siten havainnosta, joka liittyy kokemukseen.” (Esim. kentauri.) KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYOpinnäytetyön keskeiset käsitteet määritellään johdannossa omana alalukunaan. Tämän lisäksi käsitteitä tulee MÄÄRITELMIÄ KOSKEVAT EHDOT: Määritelmän täytyy antaa määriteltävän olemusMääritelmä ei saa olla kehämääritelmäMääritelmää HARJOITUS 1A (4 P) KÄSITTEENMÄÄRITTELYKirjoita seuraaville käsitteille reaalimääritelmä (huomioi konteksti):1) Kansainväliset sopimukset HARJOITUS 1B (3 P) KÄSITTEENMÄÄRITTELYKirjoita seuraaville sanoille tai lyhenteille nominaalimääritelmä:1) SWOT2) r23) metri4) ¥ HARJOITUS 1C (3 P) KÄSITTEENMÄÄRITTELYKeksi käsite, joka sopii seuraa määritelmälle:1) Ostoskärry, jonka TUTKIMUSTYYPIT SEKÄ KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ3. TUTKIMUSTYYPITTeoreettinen tutkimusFilosofinen tutkimusEmpiirinen tutkimusKartoittava (survey)Kuvaileva (deskriptiivinen, descriptive)Selittävä (kausaalinen, explanatory)Kokeellinen (eksperimentaalinen, experimental)Toimintatutkimus (action EMPIIRISISSÄ TUTKIMUKSISSA KÄYTETTYJÄ MENETELMIÄkvantitatiivinen tutkimusotekyselyhaastattelu (strukturoitu esim. puhelinhaastattelu)havainnointi (strukturoitu)kokeellinen tutkimus (testit)kvalitatiivinen tutkimusoteteemahaastattelut TEOREETTIS-FILOSOFINEN ELI KIRJOITUSPÖYTÄTUTKIMUSTiedon koonti, lajittelu ja analysointi ->tiedon uudelleen järjestäminen ->uuden tiedon HYVÄN TUTKIMUKSEN PERUSVAATIMUKSIAValiditeetti (pätevyys)Reliabiliteetti (luotettavuus, oikeellisuus)Objektiivisuus (puolueettomuus)Tehokkuus ja taloudellisuusAvoimuusTietosuojaHyödyllisyys ja käyttökelpoisuusSopiva aikatauluHeikkilä, T.: ”Tilastollinen tutkimus” OMAN TUTKIMUSAIHEEN VALINTA MISTÄ AIHE?Maailma on aiheita täynnä!Opinnäytteet pyritään tekemään toimeksiantoina, mutta toimeksianto ei ole TUTKIMUSAIHEEN VALINTA Kiinnostaako aihe todella?Onko aihe sopiva tieteenalallesi?Opettaako aiheen tutkiminen Sinulle jotakin?Onko TUTKIMUSONGELMA JA ALAONGELMATTutkimusongelmaksi kutsutaan tutkimustehtävää, eli kyseessä ei ole kirjaimellisesti ”ongelma” (joissakin ESIMERKKEJÄ ONGELMANASETTELUSTAhttp://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/93714/Opinnaytetyo%20Heidi%20Cantell%201.1.pdf?sequence=1 http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74142/Niemi%20Kati.pdf?sequence=1http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/62865/Soikkeli_Sanna.pdf?sequence=1http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/106194/Marttinen_Noora.pdf?sequence=1http://www.theseus.fi/handle/10024/111215http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50966/Elisa_Nordgren_Thesis.pdf?sequence=1http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/68438/Oppari.pdf?sequence=1https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/44084/Kangasluoma_Ville.pdf?sequence=1https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/109876/Viljakainen_Lotta.pdf?sequence=1 HYPOTEESITTutkimuksen alaongelmille voidaan asettaa hypoteesit. Ne esittävät ennusteen tutkimustuloksesta. Hypoteesin käyttö helpottaa HYVÄN HYPOTEESIN KRITEERITHypoteesin tulisi esittää odotettu suhde kahden tai useamman muuttujan välille.Hypoteesin PEITTOMATRIISIOngelmanasettelun yhteydessä on syytä esittää taulukkomuodossa alaongelmien, viitekehyksen alalukujen, mittarin osioiden ja HARJOITUS 2 (10 P) ONGELMANASETTELU1) Etsi Theseuksesta tai Hhthesiksestä kaksi opinnäytetyötä ja HARJOITUS 3 (10 P) TUTKIMUKSEN DESIGNErillinen Word-tiedosto – ladataan Moodlesta. Aikaa harjoitukseen TUTKIMUKSEN TIETOPERUSTA ELI VIITEKEHYS2. TIEDON KUMULATIIVISUUSOpinnäytetyö ei voi rakentua tyhjän päälle, vaan tarvitaan aikaisemmasta tiedosta koottu LÄHTEIDEN LAATUArvokkaimpia lähteitä ovat aikakauskirjat ja alkuperäiset tutkimusraportit – yksi Harvard Business MITEN TEORIAT JA MALLIT SYNTYVÄT?Teoriat ja mallit ovat syntyneet aiempien tutkimusten tuloksenaUudessa TEORIATeoria käsite väärässä merkityksessä:”Kyllä sen teoriassa pitäisi toimia.””Esitys oli niin teoreettinen, ettei TEORIA VS. MAALAISJÄRKIABCOMissä kohdassa vesiputkea A/B/C paine on suurempi kuin pisteessä O? TEORIA…Cohen: tarjoaa oikotien kommunikoinnillejärjestää ideoita ja voi samalla paljastaa piiloisia oletuksialuo uusia KYSELY JA HAASTATTELU3. KYSYMYSTEN KOHTEETtäsmälliset tosiasiatiedotarvionvaraiset tosiasiatiedotkäyttäytymisen syytasenteet, arvot ja mielipiteetsosiaaliset suhteetEskola, A.: ”Sosiologian tutkimusmenetelmät” (1975) HYVIEN KYSYMYSTEN PIIRTEITÄKysytään vain yhtä asiaa kerrallaanKysymys on tarpeellinen ja hyödyllinen (tarkista KYSELY VS. HAASTATTELUHeikkilä, T.: ”Tilastollinen tutkimus” Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: ”Tutki ja kirjoita” KYSELYLOMAKKEEN SAATEKIRJESaatekirjeessä ilmoitetaan:tutkimuksen toteuttaja (opinnäytetyössä mahdollisesti työn valvoja tai ohjaaja)tutkimuksen tavoitetutkimustietojen käyttötapamiten HAASTATTELU Haastattelu valitaan usein seuraavista syistä: Halutaan korostaa sitä, että ihminen on HAASTATTELULAJIT Strukturoitu haastattelu eli lomakehaastatteluTeemahaastattelu (puolistrukturoitu haastattelu)Avoin haastattelu (syvähaastattelu) HAASTATTELUN TOTEUTUSMUOTO YksilöhaastatteluParihaastatteluRyhmähaastatteluFokusryhmäDelfoi-menetelmä HAASTATELTAVIEN MÄÄRÄTutkimushaastatteluissa vastaajien määrä on huomattavan pieni verrattuna kyselyyn. Opinnäytetöissä esim. 6–12.Yksi HARJOITUS 4 (10 P) TUTKIMUSHAASTATTELUYksilösuoritus. Jakaannutaan kahteen ryhmään. Ryhmä A:han kuuluvat laativat OBSERVOINTI Observointia käytetään usein päämenetelmänä esim. antropologisissa ja sosiologisissa tutkimuksissa. Se voi OBSERVOINTITAVAT Havainnointi ilman varsinaista osallistumista Osallistuva havainnointi Osallistava havainnointi eli toimintatutkimus Piilohavainnointi HARJOITUS 5 (10 P) OBSERVOINTIYksilösuoritus. 1) Analysoidaan Balesin mittarilla lyhyt keskustelu videolta. EMPIIRISEN AINEISTON ANALYSOINTI3. KVANTITATIIVINEN ANALYYSIAnalyysit tehdään tarkoitukseen soveltuvalla ohjelmalla esim. SPSS (Statistical Package for Social KVALITATIIVINEN ANALYYSIAvoimet kysely- ja haastatteluvastaukset analysoidaan käyttäen sisällönanalyysiä. Joitakin frekvenssitietoja voidaan laskea SISÄLLÖNANALYYSIKäytännössä luokittelu vaatii useamman kierroksen, koska luokkia on välillä testattava aineistossa. Ongelmaksi LUOKITTELUN KRITEERITLuokittelun pitää olla kattava. Strukturoidun kyselyn valmiiden vastausluokkien tueksi lisätään ”muu, TYPOLOGIOIDEN MUODOSTAMINENTutkimuksen välillisenä päämääränä voi olla typologian muodostaminen (selkeyttää aineiston käsittelyä) seuraavassa HARJOITUS 6 (10 P) SISÄLLÖNANALYYSIYksilösuoritus. Käytetään haastatteluharjoituksen aineistoa tai vaihtoehtoisesi kerätään tunnilla TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI3. Miksi mittaustulos vaihtelee?  1) Vaihtelu mitattavassa asiassa (se vaihtelu mitä halutaan mitata)2) Reliabiliteetin tarkistusmenetelmiä Rinnakkaismittaus (2 mittaria – osionanalyysi, esim. Cronbachin alfa)) Puolitusmenetelmä (split half)Uusintamittaus  Reliabiliteetti & validiteetti (reliabilius & validius) Reliabiliteetti = mittari mittaa oikeinReliabiliteetti HAASTATTELUN VIRHETEKIJÄT epäselvät vastaamisohjeetepäselvä kysymysten muotoilu tai esittäminenomien asenteiden vaikutussosiaalinen etäisyyskieliongelmat (murteet, ”Phillipsin nelikenttä”  	       VASTAAJAN SOSIAALINEN ASEMAJyrinki, TIETEELLINEN PÄÄTTELY TUTKIMUKSEN DISKUSSIO- ELI POHDINTALUKUTutkimustuloksista saadut lopulliset johtopäätökset esitetään viimeisessä luvussa (pohdinta tai TIETEELLISEN PÄÄTTELYN RAKENNESeuraavaa ei tarvitse käsitellä erikseen opinnäytetyössä, vaan diaesitys taustoittaa päättelyn INDUKTIVISMITieteen ensimmäiset aksioomat (johtopäätökset) saavutetaan induktion kautta, joka etenee askel askeleelta kohti HYPOTEETTIS-DEDUKTIIVINEN MENETELMÄ Tiede etenee siten, että tunnettujen tosiseikkojen synnyttämien selitys- ja kuvailuongelmien
Слайды презентации

Слайд 2 OPINTOJAKSON SUORITUS
Luennoilla ja kotona tehtävät harjoitukset tuottavat yhteensä

OPINTOJAKSON SUORITUSLuennoilla ja kotona tehtävät harjoitukset tuottavat yhteensä 60 pistettä. Hyväksytystä

60 pistettä. Hyväksytystä harjoituksista saa aina täydet pisteet. Mikäli

harjoitus ei täytä hyväksymisvaatimusta, se palautetaan täydennettäväksi.
Tentti tuottaa 40 pistettä. Tentin tehtävät on pisteytetty. Tentissä pisteytys on ”normaali” eli kustakin tehtävästä voi saada täydet tai osan pisteistä. Tentti ei ole pakollinen (ks. seuraava kohta).
Maksimi pistemäärä on 100. Arvosanan 1 saa 40 pisteellä, joka voi koostua pelkästään harjoituspisteistä tai harjoitus- ja tenttipisteistä yhteensä. Muut arvosanat määräytyvät seuraavasti 60 p = 2; 70 p = 3; 80 p = 4; 90 p = 5.

Слайд 3 MIKSI TUTKIMUSTA TARVITAAN?
Tutkimukseen perustuva tieto on luotettavaa koska…
se

MIKSI TUTKIMUSTA TARVITAAN?Tutkimukseen perustuva tieto on luotettavaa koska…se on tuotettu tieteellisellä

on tuotettu tieteellisellä menetelmällä, joka…
on pitkän kokemuksen ja kriittisen

arvioinnin jälkeen osoitettu päteväksi tuottamaan luotettavaa tietoa.

Слайд 4 KUKA MÄÄRITTELEE TIETEELLISET MENETELMÄT JA KRITEERIT?
Tiedeyhteisö. Mikään hallinnollinen,

KUKA MÄÄRITTELEE TIETEELLISET MENETELMÄT JA KRITEERIT?Tiedeyhteisö. Mikään hallinnollinen, poliittinen tai muu

poliittinen tai muu taho ei voi määrätä tiedettä. Tiede

on autonomista
Tiedeyhteisöön kuuluvat tutkijankoulutuksen saaneet henkilöt, jotka toimivat korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa
Tutkimustulokset julkaistaan journaaleissa esim. Harvard Business Review, jonka refereet ovat Harvardin ja muiden yliopistojen asiantuntijaedustajia
Julkaistavaksi aiottu artikkeli käy läpi useamman tarkistuskierroksen ennen julkaisua. Tällä varmistetaan tulosten luotettavuus
Historiassa on esimerkkejä tieteenkin erehtyväisyydestä. Siksi tieteen tärkeä periaate on itseään korjaavuus, eli tiede itse pyrkii jatkuvasti kyseenalaistamaan uusia ja vanhoja tuloksia, teorioita ja malleja ja korjaamaan virheitä


Слайд 5 TIETEEN YLEISET TUNNUSMERKIT
Perusteltavuus. Jokainen tieteellinen väite on perusteltava.
Julkisuus

TIETEEN YLEISET TUNNUSMERKIT Perusteltavuus. Jokainen tieteellinen väite on perusteltava.Julkisuus ja intersubjektiivisuus.

ja intersubjektiivisuus. a) Väite perusteluineen on tehtävissä julkiseksi. Tieteen

tulee olla periaatteessa avoin kaikille. b) Väitteen ja sen perustelun voi ymmärtää ja rekonstruoida jokainen, joka on saanut asianmukaisen koulutuksen. c) Tieteen tulokset voidaan hyväksyä vasta tieteellisessä yhteisössä käydyn kriittisen keskustelun jälkeen.
Kriittisyys, itseään korjaavuus ja autonomisuus. Tiede on itseään korjaavaa sikäli, että tieteelliset tulokset on aina ymmärrettävä ehdollisiksi ja alustaviksi. Tiede on kriittistä siinä mielessä, että totuutena esitetyt väitteet on periaatteessa kyseenalaistettava. Autonomisuus tieteen tuntomerkkinä tarkoittaa sitä, että tieteellisten tulosten korjaaminen on tiedeyhteisön sisäinen asia, mihin eivät esimerkiksi ideologiset syyt saa vaikuttaa.
Tieteellisen tutkimuksen pitää olla eettisesti kestävää.

Слайд 6 PARADIGMAT
Seuraavassa taulukossa on esitetty kaksi tärkeintä paradigmaa:
 
(Hirsjärvi, S.

PARADIGMATSeuraavassa taulukossa on esitetty kaksi tärkeintä paradigmaa: (Hirsjärvi, S. 1985)Taulukossa on esitetty

1985)
Taulukossa on esitetty kaksi tärkeintä eurooppalaista paradigmaa, USA:ssa lisäksi

pragmatismi.

Hirsjärvi, S.: ”Johdatus kasvatusfilosofiaan”


Слайд 7 AMMATTIKORKEAKOULU JA TIEDE
Ammattikorkeakoulujen perustamisvaiheessa tutkimustyön rooli oli vähäinen

AMMATTIKORKEAKOULU JA TIEDEAmmattikorkeakoulujen perustamisvaiheessa tutkimustyön rooli oli vähäinen ja tutkimus luonteeltaan

ja tutkimus luonteeltaan soveltavaa erotuksena yliopistoissa tehtävällä perustutkimukselle, joka

pyrkii teorianmuodostukseen
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt kuitenkin olivat käytännössä yliopistojen pro gradu tutkielmia vastaavia – parhaimmat amk-työt olisivat menneet graduna läpi yliopistossa
Sittemmin ammattikorkeakoulujen velvoite ja panostus tutkimukseen on lisääntynyt, mutta luonne pysynyt soveltavana ja aluekehitysvaikutus on keskeinen kriteeri
Yliopistojen opettajien työajasta puolet on varattu tutkimuksen tekemiseen, ammattikorkeakoulujen opettajista vain pienellä osalla on työaikaa varattu tutkimuksen tekemiseen

Слайд 8 AMK-OPINNÄYTETYÖ
Haaga-Heliassa opinnäytetyöt on jaettu kahteen kategoriaan: tutkimustyyppiset ja

AMK-OPINNÄYTETYÖHaaga-Heliassa opinnäytetyöt on jaettu kahteen kategoriaan: tutkimustyyppiset ja toiminnalliset (aikaisempi nimitys

toiminnalliset (aikaisempi nimitys produktit)
Tutkimustyyppisen työn (joita kutsutaan tutkimuksiksi, vaikka

oikeampi nimike olisi tutkielma eli pienimuotoinen tutkimus) tulee täyttää samat tieteen kriteerit kuin yliopistoissa tehtävien tutkimusten. Ei ole olemassa erikseen kriteerejä amk-tutkimukselle! Valittavana on ”science” tai ”science fiction”. Jälkimmäistä ei koskaan hyväksytä tutkimustyyppisenä opinnäytetyönä.
Toiminnallinen opinnäytetyö on työ, jossa aikaisempaan tietoon perustuen tuotetaan jokin sovellus toimeksiantajalle. Toiminnallinen työkin saattaa sisältää pienen tutkimuksellisen osuuden, mutta sen pääpaino itse tuotoksessa ja sen perusteluissa.
”Uusia” opinnäytetyyppejä ovat portfolio ja päiväkirja. https://mynet.haaga-helia.fi/opiskelu/opinnaytetyo-amk/Documents/PortfolioOpinnaytetyoKuvaus.pdf


Слайд 9 TIETO

TIETO

Слайд 10 KAIKKI TIETO EI OLE TIETOA
Yleistieto (arkiajattelu, maalaisjärki)
Pseudotiede (pseudoscience),
metafysiikka,
science

KAIKKI TIETO EI OLE TIETOAYleistieto (arkiajattelu, maalaisjärki)Pseudotiede (pseudoscience),metafysiikka,science fictionTekninen tietoTiede(science)Esitiede (protoscience)

fiction
Tekninen tieto
Tiede
(science)
Esitiede (protoscience)


Слайд 11 MUUTAMIA KÄSITTEITÄ
Tieto, luulo, uskomus, käsitys - mihin järjestykseen

MUUTAMIA KÄSITTEITÄTieto, luulo, uskomus, käsitys - mihin järjestykseen laittaisit nämä käsitteet

laittaisit nämä käsitteet luotettavuuden suhteen?
Tosi, epätosi, vale – miten

epätosi ja vale eroavat toisistaan?
Perustelu
Empirismi: Tietoa saavutetaan tiedon kohteeseen suuntautuvan aistihavainnon kautta. Tieto a posteriori
Rationalismi: Järjen, ymmärryksen tai intuition kautta saadaan todellisuutta koskevaa tietoa. Tieto a priori

Слайд 12 KLASSINEN TIEDON MÄÄRITELMÄ JA TIEDON VARMUUS
”Tieto on hyvin

KLASSINEN TIEDON MÄÄRITELMÄ JA TIEDON VARMUUS”Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.”Skeptisismi:

perusteltu tosi uskomus.”
Skeptisismi: Ei ole mahdollista saavuttaa hyvin perusteltua

tietoa, joka on totta
Vahva fallibilismi: Ei ole mahdollista saavuttaa hyvin perusteltua tietoa, joka on totta, eikä myöskään tietoa, joka on korjaamatonta ja horjumatonta. Mutta hyvin perusteltu tieto voi vähitellen lähestyä tai approksimoida totuutta
Heikko fallibilismi: On mahdollista saavuttaa hyvin perusteltua tietoa, joka on totta, mutta ei ole mahdollista saavuttaa tietoa, joka on korjaamatonta ja horjumatonta

Слайд 13 KÄSITTEET

KÄSITTEET

Слайд 14

”Käsite on ajattelun tuote ja eroaa siten havainnosta,

”Käsite on ajattelun tuote ja eroaa siten havainnosta, joka liittyy kokemukseen.” (Esim. kentauri.)

joka liittyy kokemukseen.” (Esim. kentauri.)


Слайд 15 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY
Opinnäytetyön keskeiset käsitteet määritellään johdannossa omana alalukunaan.

KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYOpinnäytetyön keskeiset käsitteet määritellään johdannossa omana alalukunaan. Tämän lisäksi käsitteitä

Tämän lisäksi käsitteitä tulee viitekehyksessä, jossa ne määritellään kontekstissaan,

Muista esimerkiksi lyhenteiden avaaminen lukijalle!
Reaalimääritelmä: ilmaisee määriteltävän kohteen olennaiset piirteet, antaa esimerkkejä
Nominaalimääritelmä: ilmaisee jonkin sanan käyttöä koskevan sopimuksen, esim. NATO (tai Nato) = North Atlantic Treaty Organization (vrt. suomen kielessä nato = aviomiehen sisar)

1.


Слайд 16 MÄÄRITELMIÄ KOSKEVAT EHDOT:
Määritelmän täytyy antaa määriteltävän olemus

Määritelmä ei

MÄÄRITELMIÄ KOSKEVAT EHDOT: Määritelmän täytyy antaa määriteltävän olemusMääritelmä ei saa olla

saa olla kehämääritelmä

Määritelmää ei saa lausua negatiivisin termein, jos

se voidaan ilmaista positiivisin termein

Määritelmää ei saa ilmaista epäselvällä tai kuvaannollisella kielellä

(Cohen & Nagel: ”An Introduction to Logic and Scientific Method” 1934.)

Слайд 17 HARJOITUS 1A (4 P) KÄSITTEENMÄÄRITTELY
Kirjoita seuraaville käsitteille reaalimääritelmä (huomioi

HARJOITUS 1A (4 P) KÄSITTEENMÄÄRITTELYKirjoita seuraaville käsitteille reaalimääritelmä (huomioi konteksti):1) Kansainväliset

konteksti):

1) Kansainväliset sopimukset ja niiden laatimisen ongelma

2) Opiskelijoiden Eurooppa-identiteetti

ja kansalliset mielikuvat

3) Arjen hallinta kotitalouden toiminnan tavoitteena

4) A study of thinking

Слайд 18 HARJOITUS 1B (3 P) KÄSITTEENMÄÄRITTELY
Kirjoita seuraaville sanoille tai lyhenteille

HARJOITUS 1B (3 P) KÄSITTEENMÄÄRITTELYKirjoita seuraaville sanoille tai lyhenteille nominaalimääritelmä:1) SWOT2) r23) metri4) ¥

nominaalimääritelmä:

1) SWOT

2) r2

3) metri

4) ¥


Слайд 19 HARJOITUS 1C (3 P) KÄSITTEENMÄÄRITTELY
Keksi käsite, joka sopii seuraa

HARJOITUS 1C (3 P) KÄSITTEENMÄÄRITTELYKeksi käsite, joka sopii seuraa määritelmälle:1) Ostoskärry,

määritelmälle:

1) Ostoskärry, jonka yksi pyörä on jumissa

2) Auto, josta

on toinen ajovalo pimeänä

3) Anna viereiselle ”otukselle” lajinimi?

Слайд 20 TUTKIMUSTYYPIT SEKÄ KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ
3.

TUTKIMUSTYYPIT SEKÄ KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ3.

Слайд 21 TUTKIMUSTYYPIT
Teoreettinen tutkimus
Filosofinen tutkimus
Empiirinen tutkimus
Kartoittava (survey)
Kuvaileva (deskriptiivinen, descriptive)
Selittävä (kausaalinen,

TUTKIMUSTYYPITTeoreettinen tutkimusFilosofinen tutkimusEmpiirinen tutkimusKartoittava (survey)Kuvaileva (deskriptiivinen, descriptive)Selittävä (kausaalinen, explanatory)Kokeellinen (eksperimentaalinen, experimental)Toimintatutkimus

explanatory)
Kokeellinen (eksperimentaalinen, experimental)
Toimintatutkimus (action research)
Evaluaatiotutkimus (evaluation research)
Historiatutkimus
Vertaileva tutkimus
Case study


Слайд 22 EMPIIRISISSÄ TUTKIMUKSISSA KÄYTETTYJÄ MENETELMIÄ
kvantitatiivinen tutkimusote
kysely
haastattelu (strukturoitu esim. puhelinhaastattelu)
havainnointi

EMPIIRISISSÄ TUTKIMUKSISSA KÄYTETTYJÄ MENETELMIÄkvantitatiivinen tutkimusotekyselyhaastattelu (strukturoitu esim. puhelinhaastattelu)havainnointi (strukturoitu)kokeellinen tutkimus (testit)kvalitatiivinen

(strukturoitu)
kokeellinen tutkimus (testit)
kvalitatiivinen tutkimusote
teemahaastattelut (englanniksi semi-structured interview)
syvähaastattelut (in-depth interview)
ryhmäkeskustelut

(focus group)
havainnointi (avoin)
projektiiviset menetelmät

Слайд 23 TEOREETTIS-FILOSOFINEN ELI KIRJOITUSPÖYTÄTUTKIMUS
Tiedon koonti, lajittelu ja analysointi ->
tiedon

TEOREETTIS-FILOSOFINEN ELI KIRJOITUSPÖYTÄTUTKIMUSTiedon koonti, lajittelu ja analysointi ->tiedon uudelleen järjestäminen ->uuden

uudelleen järjestäminen ->
uuden tiedon tai sovelluksen tuottaminen

Lopputulos on

enemmän kuin osiensa summa

Metatutkimus


Слайд 24 HYVÄN TUTKIMUKSEN PERUSVAATIMUKSIA
Validiteetti (pätevyys)
Reliabiliteetti (luotettavuus, oikeellisuus)
Objektiivisuus (puolueettomuus)
Tehokkuus ja

HYVÄN TUTKIMUKSEN PERUSVAATIMUKSIAValiditeetti (pätevyys)Reliabiliteetti (luotettavuus, oikeellisuus)Objektiivisuus (puolueettomuus)Tehokkuus ja taloudellisuusAvoimuusTietosuojaHyödyllisyys ja käyttökelpoisuusSopiva aikatauluHeikkilä, T.: ”Tilastollinen tutkimus”

taloudellisuus
Avoimuus
Tietosuoja
Hyödyllisyys ja käyttökelpoisuus
Sopiva aikataulu
Heikkilä, T.: ”Tilastollinen tutkimus”


Слайд 25 OMAN TUTKIMUSAIHEEN VALINTA

OMAN TUTKIMUSAIHEEN VALINTA

Слайд 26 MISTÄ AIHE?
Maailma on aiheita täynnä!
Opinnäytteet pyritään tekemään toimeksiantoina,

MISTÄ AIHE?Maailma on aiheita täynnä!Opinnäytteet pyritään tekemään toimeksiantoina, mutta toimeksianto ei

mutta toimeksianto ei ole välttämätön – myös omasta intressistä

voi lähteä tekemään työtä.
Joskus ensisijainen kriteeri voi olla halu perehtyä johonkin tutkimusmenetelmään tai syventyä johonkin itseä kiinnostavaan aiheeseen tutkimuksen avulla.
Esim. Laura-palvelussa ja vastaavissa voi olla sopivia aiheita.
Opinnäytetyö on mahdollista tehdä Haaga-Helian teemaryhmissä.

Слайд 27 TUTKIMUSAIHEEN VALINTA
Kiinnostaako aihe todella?
Onko aihe sopiva tieteenalallesi?
Opettaako aiheen

TUTKIMUSAIHEEN VALINTA Kiinnostaako aihe todella?Onko aihe sopiva tieteenalallesi?Opettaako aiheen tutkiminen Sinulle

tutkiminen Sinulle jotakin?
Onko aiheella yhteiskunnallista tai tieteensisäistä merkitystä?
Onko työllesi

tiedossa sopiva ohjaaja?
Onko aihe toteutettavissa kohtuullisessa ajassa?
Onko aiheesta saatavissa tarpeeksi tietoa?
Onko aihe sellainen, että tutkimus on mahdollista, kun otetaan huomioon
Taloudelliset voimavarat
Tutkimuksen kohteeksi aiotut henkilöt
Tarvitaanko erikoislaitteita tai muuta kallista materiaalia
Tarvittavat kirjastopalvelut
Onko aihe sellainen, että kykysi pääsevät esiin?
Voitko tutkimuksesi avulla lisätä tietoa tai ymmärrystä aiheesta?

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: ”Tutki ja kirjoita”

“Happotesti”

1.


Слайд 28 TUTKIMUSONGELMA JA ALAONGELMAT
Tutkimusongelmaksi kutsutaan tutkimustehtävää, eli kyseessä ei

TUTKIMUSONGELMA JA ALAONGELMATTutkimusongelmaksi kutsutaan tutkimustehtävää, eli kyseessä ei ole kirjaimellisesti ”ongelma”

ole kirjaimellisesti ”ongelma” (joissakin tilanteissa sopivampi käsite voikin olla

tutkimustehtävä).
Tutkimusongelmia on opinnäytetyössä tyypillisesti YKSI – joissakin tapauksissa voi olla 2–3.
Tutkimusongelmaan ei lähdetä hakemaan suoraan vastausta, vaan se ositetaan alaongelmiksi, joita on tavallisesti 2–6.
Tutkimuksessa EI SAA OLLA sivuongelmia, lisäongelmia tms. – näistä muodostuu tekijälle hyvin nopeasti aito ongelma!

1.


Слайд 29 ESIMERKKEJÄ ONGELMANASETTELUSTA
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/93714/Opinnaytetyo%20Heidi%20Cantell%201.1.pdf?sequence=1
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74142/Niemi%20Kati.pdf?sequence=1
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/62865/Soikkeli_Sanna.pdf?sequence=1
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/106194/Marttinen_Noora.pdf?sequence=1
http://www.theseus.fi/handle/10024/111215
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50966/Elisa_Nordgren_Thesis.pdf?sequence=1
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/68438/Oppari.pdf?sequence=1
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/44084/Kangasluoma_Ville.pdf?sequence=1
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/109876/Viljakainen_Lotta.pdf?sequence=1




ESIMERKKEJÄ ONGELMANASETTELUSTAhttp://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/93714/Opinnaytetyo%20Heidi%20Cantell%201.1.pdf?sequence=1 http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74142/Niemi%20Kati.pdf?sequence=1http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/62865/Soikkeli_Sanna.pdf?sequence=1http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/106194/Marttinen_Noora.pdf?sequence=1http://www.theseus.fi/handle/10024/111215http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50966/Elisa_Nordgren_Thesis.pdf?sequence=1http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/68438/Oppari.pdf?sequence=1https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/44084/Kangasluoma_Ville.pdf?sequence=1https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/109876/Viljakainen_Lotta.pdf?sequence=1

Слайд 30 HYPOTEESIT
Tutkimuksen alaongelmille voidaan asettaa hypoteesit. Ne esittävät ennusteen

HYPOTEESITTutkimuksen alaongelmille voidaan asettaa hypoteesit. Ne esittävät ennusteen tutkimustuloksesta. Hypoteesin käyttö

tutkimustuloksesta. Hypoteesin käyttö helpottaa huomattavasti tulosten tulkintaa. Niitä käytetään

kuitenkin pääasiassa selittävissä tutkimuksissa.
Osoittava hypoteesi (merkitään H1, H2 jne.) voi olla muotoa ”Yritys X:n vanhemmat työntekijät kokevat työilmapiirin paremmaksi kuin nuoret työntekijät”.
Nollahypoteesi (merkitään H0) voi olla muotoa ”Yritys X:n mies- ja naistyöntekijöiden välillä ei ole eroa työtyytyväisyydessä”.

Työhypoteesi – odotus tuloksista (ei ole ”virallinen” hypoteesi).

1.


Слайд 31 HYVÄN HYPOTEESIN KRITEERIT
Hypoteesin tulisi esittää odotettu suhde kahden

HYVÄN HYPOTEESIN KRITEERITHypoteesin tulisi esittää odotettu suhde kahden tai useamman muuttujan

tai useamman muuttujan välille.

Hypoteesin tulee olla testattava, sitä on

voitava koetella empiirisesti.

Tutkijalla tulee olla teoriaan tai muuhun todistusaineistoon nojaavat perustelut hypoteesien asettamiselle.

Hypoteesin tulisi olla muodoltaan niin lyhyt kuin mahdollista ja termeiltään mahdollisimman selvä.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: ”Tutki ja kirjoita”


Слайд 32 PEITTOMATRIISI
Ongelmanasettelun yhteydessä on syytä esittää taulukkomuodossa alaongelmien, viitekehyksen

PEITTOMATRIISIOngelmanasettelun yhteydessä on syytä esittää taulukkomuodossa alaongelmien, viitekehyksen alalukujen, mittarin osioiden

alalukujen, mittarin osioiden ja tulosten alalukujen yhteys ns. peittomatriisina.
Peittomatriisi

palvelee opinnäytetyn tekijää, lukijaa ja tuottaa myös arvioinnissa paremman arvion ensimmäisestä arviointiosiosta.
Esimerkki peittomatriisista

Слайд 33 HARJOITUS 2 (10 P) ONGELMANASETTELU
1) Etsi Theseuksesta tai Hhthesiksestä

HARJOITUS 2 (10 P) ONGELMANASETTELU1) Etsi Theseuksesta tai Hhthesiksestä kaksi opinnäytetyötä

kaksi opinnäytetyötä ja listaa niiden pääongelma(t) ja alaongelmat. Miten

lukijana arvioit ongelmanasettelun onnistuneisuutta? Kummassa työssä on onnistuttu paremmin?
”Kopipeistaa” kummankin opinnäytetyön ongelmanasettelu sekä kirjoita omat arviot.

2) Etsi webistä tutkimus (esim. väitöskirja), jossa on laadittu hypoteeseja.
”Kopipeistaa” muutama hypoteesi sekä kirjoita arviosi, täyttävätkö edellisessä diassa mainitut kriteerit.

3) Etsi Haaga-Helian opinnäytetyö, jossa on käytetty peittomatriisia (voi olla sama kuin kohdassa 1. käytetty).
”Kopipeistaa” peittomatriisitaulukko harjoitukseesi.

Muista merkitä viitetiedot.

Harjoitus palautetaan Moodleen yhtenä tiedostona (esim. Word). Harjoituksen pituus on 1–2 A4-sivua.

Kotitehtävä


Слайд 34 HARJOITUS 3 (10 P) TUTKIMUKSEN DESIGN
Erillinen Word-tiedosto – ladataan

HARJOITUS 3 (10 P) TUTKIMUKSEN DESIGNErillinen Word-tiedosto – ladataan Moodlesta. Aikaa

Moodlesta. Aikaa harjoitukseen on varattu 40 minuuttia. Osa harjoituksista

käsitellään luennon yhteydessä, eli varaudu esittämään desing lyhyesti.

Слайд 35 TUTKIMUKSEN TIETOPERUSTA ELI VIITEKEHYS
2.

TUTKIMUKSEN TIETOPERUSTA ELI VIITEKEHYS2.

Слайд 36 TIEDON KUMULATIIVISUUS
Opinnäytetyö ei voi rakentua tyhjän päälle, vaan

TIEDON KUMULATIIVISUUSOpinnäytetyö ei voi rakentua tyhjän päälle, vaan tarvitaan aikaisemmasta tiedosta

tarvitaan aikaisemmasta tiedosta koottu ”sokkeli”, jonka päälle oman tutkimuksen

(tai toiminnallisen työn) voi rakentaa.
Termi viitekehys on kuvaava – opinnäytetyön toinen luku koostuu käytännössä kokonaan viitteistä. Viitekehys on myös osoitus opiskelijan oppineisuudesta ja kyvystä käyttää useamman kielisiä lähteitä (mikäli on relevanttia).
Opinnäytetyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota lähteiden määrään ja laatuun sekä lähteidenväliseen diskurssiin. Diskurssilla eli lähteiden keskustelulla tarkoitetaan sitä, että yhdessä tekstikappaleessa on käytetty useaa lähdettä. Kappaleesta toiseen lähteiden kombinaatio myös vaihtelee. Lähteet voivat olla kirjoitettavasta teemasta samaa tai eri mieltä.


Слайд 37 LÄHTEIDEN LAATU
Arvokkaimpia lähteitä ovat aikakauskirjat ja alkuperäiset tutkimusraportit

LÄHTEIDEN LAATUArvokkaimpia lähteitä ovat aikakauskirjat ja alkuperäiset tutkimusraportit – yksi Harvard

– yksi Harvard Business Reviewn artikkeliviite vastaa 100 epämääräistä

web-viitettä
Oppikirjat ovat tyypillisesti sekundaarilähteitä, joita ”oikeat tutkijat” eivät käytä, mutta opinnäytetyöntekijälle ne ovat käyttökelpoisia lähteitä
Tänä päivänä web-lähteistäkin löytyy luotettavia lähteitä, toisaalta ei kaikki painettukaan ole automaattisesti luotettavaa
Tietosanakirjat, mukaan lukien Wikipedia, ovat sekundaari- tai tertiäärilähteitä, joiden käyttöä ei suositella, vaan tulisi etsiä alkuperäiset lähteet käyttöönsä
Jotkin asiat vaativat tuoreita lähteitä, mutta arvokkaita ovat myös alkuperäisteokset

Слайд 38 MITEN TEORIAT JA MALLIT SYNTYVÄT?
Teoriat ja mallit ovat

MITEN TEORIAT JA MALLIT SYNTYVÄT?Teoriat ja mallit ovat syntyneet aiempien tutkimusten

syntyneet aiempien tutkimusten tuloksena
Uudessa tutkimuksessa voidaan hyödyntää aikaisempaa teoriaa/mallia,

tai jos aikaisempaa mallia ei ole, se voidaan johtaa teoriasta ja uuden mallin voi sitten testata tutkimuksessa
Hypoteesit johdetaan aikaisemmasta tutkimuksesta, teoriasta tai mallista
Uusi tutkimus joko vahvistaa teoriaa tai (harvemmin) osoittaa teorian vääräksi ja synnyttää alustavan uuden teoria, jota seuraavissa tutkimuksissa puolestaan testataan

Слайд 39 TEORIA
Teoria käsite väärässä merkityksessä:
”Kyllä sen teoriassa pitäisi toimia.”
”Esitys

TEORIATeoria käsite väärässä merkityksessä:”Kyllä sen teoriassa pitäisi toimia.””Esitys oli niin teoreettinen,

oli niin teoreettinen, ettei sitä voinut ymmärtää.”

TEORIA oikeassa merkityksessä:
Tarkoittaa

alun perin katselemista tai tarkastelemista
Klassinen määritelmä – Teoria muodostuu joukosta lakeja, jotka systematisoivat jotakin ilmiöaluetta koskevat empiiriset säännönmukaisuudet.
Hempel: Teoriat otetaan käyttöön tavallisesti silloin, kun aikaisempi tutkimus on paljastanut jossakin ilmiökokonaisuudessa joukon säännönmukaisuuksia, jotka voidaan ilmaista empiiristen lakien muodossa. Teoriat pyrkivät selittämään nämä säännönmukaisuudet ja yleensä antamaan tarkemman ymmärryksen kyseessä olevasta ilmiöstä.

Слайд 40
TEORIA VS. MAALAISJÄRKI






A
B
C
O
Missä kohdassa vesiputkea A/B/C paine on

TEORIA VS. MAALAISJÄRKIABCOMissä kohdassa vesiputkea A/B/C paine on suurempi kuin pisteessä O?

suurempi kuin pisteessä O?


Слайд 41 TEORIA…
Cohen:
tarjoaa oikotien kommunikoinnille

järjestää ideoita ja voi samalla

TEORIA…Cohen: tarjoaa oikotien kommunikoinnillejärjestää ideoita ja voi samalla paljastaa piiloisia oletuksialuo

paljastaa piiloisia oletuksia

luo uusia ideoita

saattaa tuoda esille ongelman monimutkaisuuden

luo

selityksiä ja ennusteita

voi osoittaa näennäisesti erillisten ongelmien yhteenkuuluvuuden.

Слайд 42 KYSELY JA HAASTATTELU
3.

KYSELY JA HAASTATTELU3.

Слайд 43 KYSYMYSTEN KOHTEET
täsmälliset tosiasiatiedot

arvionvaraiset tosiasiatiedot

käyttäytymisen syyt

asenteet, arvot ja mielipiteet

sosiaaliset

KYSYMYSTEN KOHTEETtäsmälliset tosiasiatiedotarvionvaraiset tosiasiatiedotkäyttäytymisen syytasenteet, arvot ja mielipiteetsosiaaliset suhteetEskola, A.: ”Sosiologian tutkimusmenetelmät” (1975)

suhteet
Eskola, A.: ”Sosiologian tutkimusmenetelmät” (1975)


Слайд 44 HYVIEN KYSYMYSTEN PIIRTEITÄ
Kysytään vain yhtä asiaa kerrallaan
Kysymys on

HYVIEN KYSYMYSTEN PIIRTEITÄKysytään vain yhtä asiaa kerrallaanKysymys on tarpeellinen ja hyödyllinen

tarpeellinen ja hyödyllinen (tarkista kysymysten laadinnan jälkeen tutkimusongelmista)
Kysymys on

kohteliaasti esitetty
Kysymys ei ole liian pitkä tai monimutkainen
Kysymys ei ole johdatteleva
Kysymys on ymmärrettävä selkeä ja yksiselitteinen
Kysymyksen kieliasu on moitteeton
Kysymys sisältää tarvittaessa tyylikeinoja olennaisen esiin tuomiseksi
Kysymys ei sisällä sivistys-, slangi- tai erikoissanastoa (jollei aihe erityisesti sitä vaadi)
Kysymys ei saa sisältää kaksoisnegaatiota
Kysymys mahdollistaa tulosten saamisen halutulla tavalla (tarkista myös analyysiluettelo kysymysten laadinnan jälkeen)

Heikkilä, T.: ”Tilastollinen tutkimus”


Слайд 45 KYSELY VS. HAASTATTELU
Heikkilä, T.: ”Tilastollinen tutkimus”

KYSELY VS. HAASTATTELUHeikkilä, T.: ”Tilastollinen tutkimus”

Слайд 46 Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: ”Tutki

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: ”Tutki ja kirjoita”

ja kirjoita”


Слайд 47 KYSELYLOMAKKEEN SAATEKIRJE
Saatekirjeessä ilmoitetaan:
tutkimuksen toteuttaja (opinnäytetyössä mahdollisesti työn valvoja

KYSELYLOMAKKEEN SAATEKIRJESaatekirjeessä ilmoitetaan:tutkimuksen toteuttaja (opinnäytetyössä mahdollisesti työn valvoja tai ohjaaja)tutkimuksen tavoitetutkimustietojen

tai ohjaaja)
tutkimuksen tavoite
tutkimustietojen käyttötapa
miten vastaajat on valittu
mihin mennessä on

vastattava
lomakkeen palautusohje
kommentti tietojen ehdottomasta luottamuksellisuudesta
maininta siitä, miksi juuri kyseisen vastaajan vastaus on tärkeä
kiitos vastaamisesta
tutkijan allekirjoitus

Heikkilä, T.: ”Tilastollinen tutkimus”

Mikäli tutkimukseen on hankittu jonkin asiaan liittyvän tahon myöntämä tutkimuslupa, tämäkin oln syytä mainita.


Слайд 48 HAASTATTELU
Haastattelu valitaan usein seuraavista syistä:
Halutaan korostaa sitä,

HAASTATTELU Haastattelu valitaan usein seuraavista syistä: Halutaan korostaa sitä, että ihminen

että ihminen on nähtävä tutkimustilanteessa subjektina. Hänen on annettava

mahdollisuus tuoda esille itseään koskevia asioita mahdollisimman vapaasti. Ihminen on tutkimuksessa merkityksiä luova ja aktiivinen osapuoli.
Kysymyksessä on vähän kartoitettu, tuntematon alue. Tutkijan on vaikea tietää etukäteen vastausten suuntia.
Halutaan sijoittaa tulos (puhe) laajempaan kontekstiin. Haastattelussa on mahdollista nähdä vastaaja, hänen ilmeensä ja eleensä. Haastateltava voi myös kertoa itsestään ja aiheesta laajemmin kuin tutkija pystyy ennakoimaan.
Jo ennalta tiedetään, että tutkimuksen aihe tuottaa vastauksia monitahoisesti ja moniin suuntiin.
Halutaan selventää saatavia vastauksia.
Halutaan syventää saatavia tietoja. Voidaan esimerkiksi pyytää perusteluja esitetyille mielipiteille. Lisäkysymyksiä voidaan käyttää tarpeen mukaan.
Halutaan tutkia arkoja tai vaikeita aiheita. Tämä on kiistanalainen asia tutkijoiden piirissä. jotkut katsovat, että kyselylomakkein kerättävä aineisto olisi sopivampi, koska tutkittava voi tällöin jäädä anonyymiksi ja tarkoituksellisesti etäiseksi.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: ”Tutki ja kirjoita”


Слайд 49 HAASTATTELULAJIT

Strukturoitu haastattelu eli lomakehaastattelu

Teemahaastattelu (puolistrukturoitu haastattelu)

Avoin haastattelu (syvähaastattelu)

HAASTATTELULAJIT Strukturoitu haastattelu eli lomakehaastatteluTeemahaastattelu (puolistrukturoitu haastattelu)Avoin haastattelu (syvähaastattelu)

Слайд 50 HAASTATTELUN TOTEUTUSMUOTO
Yksilöhaastattelu
Parihaastattelu
Ryhmähaastattelu
Fokusryhmä
Delfoi-menetelmä

HAASTATTELUN TOTEUTUSMUOTO YksilöhaastatteluParihaastatteluRyhmähaastatteluFokusryhmäDelfoi-menetelmä

Слайд 51 HAASTATELTAVIEN MÄÄRÄ
Tutkimushaastatteluissa vastaajien määrä on huomattavan pieni verrattuna

HAASTATELTAVIEN MÄÄRÄTutkimushaastatteluissa vastaajien määrä on huomattavan pieni verrattuna kyselyyn. Opinnäytetöissä esim.

kyselyyn. Opinnäytetöissä esim. 6–12.
Yksi hyvä kriteeri riittävälle haastateltavien määrälle

on saturaatio, jonka Syrjälä et al.* Määrittelevät seuraavasti: ”Saturaatiolla tarkoitetaan tiedon hankinnan jatkamista siihen pisteeseen saakka, kunnes käytetyllä menettelyllä ei enää tule uutta informaatiota.”
Joissakin tapauksissa haastateltavat muodostavat perusjoukon, eli Yritys X:n kaikki työntekijät.
Isommasta perusjoukosta otettavat haastateltavat muodostavat yleensä pikemminkin näytteen kuin otoksen.

* Syrjälä, L, Ahonen, S., Syrjäläinen, E. & Saari, S.: "Laadullisen tutkimuksen työtapoja"


Слайд 52 HARJOITUS 4 (10 P) TUTKIMUSHAASTATTELU
Yksilösuoritus. Jakaannutaan kahteen ryhmään.
Ryhmä

HARJOITUS 4 (10 P) TUTKIMUSHAASTATTELUYksilösuoritus. Jakaannutaan kahteen ryhmään. Ryhmä A:han kuuluvat

A:han kuuluvat laativat 6 haastattelukysymystä aiheesta ”Miten valmistaudut luentotenttiin”

(tenttiin, jossa tentitään vain luentojen sisältö, ei kirjallisuutta)
Ryhmä B:hen kuuluvat laativat 6 haastattelukysymystä aiheesta ”Miten valmistaudut kirjatenttiin” (tenttiin, jossa tentitään vain kirjallisuutta, esim. kaksi 200-sivuista kirjaa).
Taustakysymykset jätetään pois. Tutkimuskysymykset laaditaan ruutupaperille, johon varataan tila myös muistiinpanoille haastattelun aikana (joko kysymysten väliin tai loppuun). Haastattelijan nimi ja haastattelun aika (esim. 7.12.2015, klo 18.15) kirjoitetaan paperille.
Haastattelut kestävät 10 minuuttia. Ensin A:t haastattelevat B-ryhmään kuuluvat ja sitten B:t A-ryhmään kuuluvia. Harjoitus kestää siten 20 minuuttia. Vastinpareja olisi hyvä vaihtaa, eli A1 haastattelee B1:tä, mutta B1 haastatteleekin A2:ta ja B2 A1:tä.
”Haastattelulomakkeet” palautetaan luennoitsijalle kun kumpikin haastattelukierros on tehty.

Слайд 53 OBSERVOINTI
Observointia käytetään usein päämenetelmänä esim. antropologisissa ja sosiologisissa

OBSERVOINTI Observointia käytetään usein päämenetelmänä esim. antropologisissa ja sosiologisissa tutkimuksissa. Se

tutkimuksissa. Se voi myös olla täydentävänä menetelmänä, kun halutaan

ristiinvalidoida kyselyllä tai haastattelulla saatuja tuloksia. Aiheeseen tutustutaan kahden observointiharjoituksen kautta. Ensimmäinen harjoitus edustaa nykyisin harvemmin käytettyä strukturoitua observointia ja jälkimmäinen vapaata observointia.

Слайд 54 OBSERVOINTITAVAT
Havainnointi ilman varsinaista osallistumista
Osallistuva havainnointi
Osallistava

OBSERVOINTITAVAT Havainnointi ilman varsinaista osallistumista Osallistuva havainnointi Osallistava havainnointi eli toimintatutkimus Piilohavainnointi

havainnointi eli toimintatutkimus
Piilohavainnointi


Слайд 55 HARJOITUS 5 (10 P) OBSERVOINTI
Yksilösuoritus.
1) Analysoidaan Balesin mittarilla

HARJOITUS 5 (10 P) OBSERVOINTIYksilösuoritus. 1) Analysoidaan Balesin mittarilla lyhyt keskustelu

lyhyt keskustelu videolta. Balesin mittari & havaintolomake jaetaan

luennolla.

2) Katsotaan lyhyt katkelma elokuvasta "Gods must be Crazy". Kirjaa lyhyesti keskeiset käänteet kahden henkilön välisessä vuorovaikutuksessa (tallennetta ei katsota uudestaan). Käännekohdat eli ns. critical incidentit käsitellään yhdessä ja analysoidaan kehittyykö kanssakäyminen positiiviseen vai negatiiviseen suuntaan kussakin käänteessä. Lopputulkintana esitetään arvio syystä, joka vaikuttaa naishenkilön reaktioihin kaikissa käännekohdissa (ns. yhteinen nimittäjä).


Слайд 56 EMPIIRISEN AINEISTON ANALYSOINTI
3.

EMPIIRISEN AINEISTON ANALYSOINTI3.

Слайд 57 KVANTITATIIVINEN ANALYYSI
Analyysit tehdään tarkoitukseen soveltuvalla ohjelmalla esim. SPSS

KVANTITATIIVINEN ANALYYSIAnalyysit tehdään tarkoitukseen soveltuvalla ohjelmalla esim. SPSS (Statistical Package for

(Statistical Package for Social Sciences). Excel ei ole tilasto-ohjelma,

vaan taulukkolaskentaohjelma. Sillä pystytään tekemään kuitenkin tavallisimmat analyysit, ja graafien tuottamisessa Excel on SPSS:ää monipuolisempi. Kuitenkin peruslaskenta kannattaa tehdä tilasto-ohjelmalla, koska työskentely on huomattavasti vaivattomampaa ja nopeampaa, ja käytettävissä oleva analyysivalikoima on laajempi. SPSS:n nykyversio osaa myös opastaa analyysien valinnassa ja estää virheellisten analyysien suorittamisen, mikäli muuttujien mitta-asteikot on määritelty (oikein).
Analyysitekniikoita ei käsitellä tällä opintojaksolla – niistä on oma opintojaksonsa ”Tilastolliset menetelmät”.

Слайд 58 KVALITATIIVINEN ANALYYSI
Avoimet kysely- ja haastatteluvastaukset analysoidaan käyttäen sisällönanalyysiä.

KVALITATIIVINEN ANALYYSIAvoimet kysely- ja haastatteluvastaukset analysoidaan käyttäen sisällönanalyysiä. Joitakin frekvenssitietoja voidaan

Joitakin frekvenssitietoja voidaan laskea ja esim. kyllä/ei-tyyppisistä vastauksista tuottaa

ristiintaulukoita.
Toistaiseksi paras suomenkielinen esitys sisällönanalyysistä on teoksessa Tuomi, J. & Sarajärvi, A.: ”Kvalitatiivinen tutkimus ja sisällönanalyysi” (luku 4).
Sisällön analyysissä pyritään aineiston luokittelun kautta tiivistämään lopputulemaa. Mikäli aineisto on tiedostona, työhön on käytettävissä ohjelmia, jotka automatisoivat työvaiheita, mutta pienen aineiston käsittelyn voi tehdä esim. Wordillä käyttäen ”korostuskynää”.
Haastattelutaltiointien litterointi on suositeltavaa, joskin kokenut tutkija pystyy ainakin pienen aineiston käsittelemään tallenteilta suoraan koodaamalla.

Слайд 59 SISÄLLÖNANALYYSI
Käytännössä luokittelu vaatii useamman kierroksen, koska luokkia on

SISÄLLÖNANALYYSIKäytännössä luokittelu vaatii useamman kierroksen, koska luokkia on välillä testattava aineistossa.

välillä testattava aineistossa. Ongelmaksi muodostuu helposti useiden muuttujien tuottamien

varianssien kombinoiminen järkevästi. Vaikka luokittelu olisi onnistunutkin, on varauduttava siihen, ettei kaikkia tapauksia siltikään saa sijoitettua varmuudella olemassa oleviin luokkiin. Huomaa, että vaihtoehtoisesti luokitteluperusteet voi johtaa etukäteen teorioista tai aikaisemmista tutkimuksista.

Laajan aineiston koodaaminen kattavasti on oletettavastikin mahdotonta: aina riittää uusia näkökulmia, uusia koodattavia asioita. Siksi kannattaakin pyrkiä koodaamaan aineisto riittävästi, täydellinen kattavuus ei varmastikaan onnistu. Yleensä koodausrunko syntyy kahdessa vaiheessa: ensin laaditaan alustava koodausrunko, jonka mukaan aineistoa voi lähteä koodaamaan. Itse koodausprosessin aikana koodausrunko elää, muuttuu ja täydentyy.

Eskola, J. & Suoranta, J.: "Johdatus laadulliseen tutkimukseen"


Слайд 60 LUOKITTELUN KRITEERIT
Luokittelun pitää olla kattava. Strukturoidun kyselyn valmiiden

LUOKITTELUN KRITEERITLuokittelun pitää olla kattava. Strukturoidun kyselyn valmiiden vastausluokkien tueksi lisätään

vastausluokkien tueksi lisätään ”muu, mikä” varmuuden vuoksi – joskus

aiheetta.
Luokkien pitää olla toisensa pois sulkevia (yksi ja sama tapaus ei saa kuulua kahteen eri luokkaan).

Слайд 61 TYPOLOGIOIDEN MUODOSTAMINEN
Tutkimuksen välillisenä päämääränä voi olla typologian muodostaminen

TYPOLOGIOIDEN MUODOSTAMINENTutkimuksen välillisenä päämääränä voi olla typologian muodostaminen (selkeyttää aineiston käsittelyä)

(selkeyttää aineiston käsittelyä) seuraavassa kolme tapaa muodostaa tyyppejä:

Autenttinen, yhden

vastauksen sisältämä tyyppi esimerkkinä laajemmasta aineiston osasta.

Yhdistetty, mahdollisimman yleinen tyyppi: mukaan on otettu vain sellaisia asioita, jotka esiintyvät suuressa osassa tai kaikissakin vastauksissa.

Mahdollisimman laaja tyyppi, jolloin jotkin tyyppiin mukaan otettavat asiat ovat esiintyneet kenties vain yhdessä vastauksessa. Kuitenkin olennaista tällaisessa tyypissä on sisäinen loogisuus; tyyppi on mahdollinen, vaikkakaan ei sellaisenaan todennäköinen.

Eskola, J. & Suoranta, J.: "Johdatus laadulliseen tutkimukseen"



Слайд 62 HARJOITUS 6 (10 P) SISÄLLÖNANALYYSI
Yksilösuoritus.
Käytetään haastatteluharjoituksen aineistoa tai

HARJOITUS 6 (10 P) SISÄLLÖNANALYYSIYksilösuoritus. Käytetään haastatteluharjoituksen aineistoa tai vaihtoehtoisesi kerätään

vaihtoehtoisesi kerätään tunnilla paperilapuilla pieni aineisto, jota lähdetään yhdessä

analysoimaan (pelkistys, luokkien määrittäminen, koodaus). Tuotosta ei palauteta, vaan kaikki harjoitukseen osallistuneet saavat harjoituspisteet.

Слайд 63 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
3.

TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI3.

Слайд 64 Miksi mittaustulos vaihtelee?
 
1) Vaihtelu mitattavassa asiassa (se vaihtelu

Miksi mittaustulos vaihtelee?  1) Vaihtelu mitattavassa asiassa (se vaihtelu mitä halutaan

mitä halutaan mitata)
2) Vaihtelu, joka johtuu toisen muuttujan vaihtelusta
3)

Informantin mielentilan tai fyysisen tilanteen aiheuttama vaihtelu
4) Mittaustilanteen aiheuttama vaihtelu
5) Mittausvälineen epävakaudesta aiheutuva vaihtelu
6) Koodausvirheet

Слайд 65 Reliabiliteetin tarkistusmenetelmiä
Rinnakkaismittaus (2 mittaria – osionanalyysi, esim. Cronbachin

Reliabiliteetin tarkistusmenetelmiä Rinnakkaismittaus (2 mittaria – osionanalyysi, esim. Cronbachin alfa)) Puolitusmenetelmä (split half)Uusintamittaus 

alfa))
Puolitusmenetelmä (split half)
Uusintamittaus

 


Слайд 66 Reliabiliteetti & validiteetti (reliabilius & validius)


Reliabiliteetti = mittari

Reliabiliteetti & validiteetti (reliabilius & validius) Reliabiliteetti = mittari mittaa

mittaa oikein
Reliabiliteetti on validiteetin välttämätön ehto
Validiteetti = mitataan sitä,

mitä oli tarkoitus mitata
Validiteetti on arvioitava - ei tunnuslukuja

Teoreettinen eli käsitevaliditeetti (construct validity)
Prediktiivinen eli ennustevaliditeetti - kontrolloitavissa myöhemmin
Sisältövaliditeetti
Ekologinen validiteetti
”Face-validiteetti”


Слайд 67 HAASTATTELUN VIRHETEKIJÄT
epäselvät vastaamisohjeet
epäselvä kysymysten muotoilu tai esittäminen
omien

HAASTATTELUN VIRHETEKIJÄT epäselvät vastaamisohjeetepäselvä kysymysten muotoilu tai esittäminenomien asenteiden vaikutussosiaalinen etäisyyskieliongelmat

asenteiden vaikutus
sosiaalinen etäisyys
kieliongelmat (murteet, vieraat kielet)
vastausten kirjausvirheet
muistivirheet
motivointivirheet
Heikkilä, T.: ”Tilastollinen

tutkimus”

Слайд 68 ”Phillipsin nelikenttä”
 

”Phillipsin nelikenttä”  	    VASTAAJAN SOSIAALINEN ASEMAJyrinki, E.: ”Kysely ja haastattelu tutkimuksessa”

VASTAAJAN SOSIAALINEN ASEMA
Jyrinki, E.: ”Kysely ja haastattelu tutkimuksessa”


Слайд 69 TIETEELLINEN PÄÄTTELY

TIETEELLINEN PÄÄTTELY

Слайд 70 TUTKIMUKSEN DISKUSSIO- ELI POHDINTALUKU
Tutkimustuloksista saadut lopulliset johtopäätökset esitetään

TUTKIMUKSEN DISKUSSIO- ELI POHDINTALUKUTutkimustuloksista saadut lopulliset johtopäätökset esitetään viimeisessä luvussa (pohdinta

viimeisessä luvussa (pohdinta tai diskussio, engl. discussion), tulososassa on

jo esitetty kunkin tuloksen merkitys (kvantitatiivisessa tutkimuksessa myös tulosten tilastollinen merkitsevyys).
Tutkija voi myös esittää toimenpide- tai kehitysehdotuksia, mutta ne voi jättää tutkimuskohteen varsinaisille toimijoille.
Opinnäytetyön diskussiossa alaluvut ovat yleensä, tiivistelmä (tärkeimmät/mielenkiintoisimmat tulokset), johtopäätökset, (kehittämis-/toimenpide-ehdotukset), jatkotutkimusehdotukset, arvio omasta prosessista (vain opinnäytetöissä).

4.


Слайд 71 TIETEELLISEN PÄÄTTELYN RAKENNE
Seuraavaa ei tarvitse käsitellä erikseen opinnäytetyössä,

TIETEELLISEN PÄÄTTELYN RAKENNESeuraavaa ei tarvitse käsitellä erikseen opinnäytetyössä, vaan diaesitys taustoittaa

vaan diaesitys taustoittaa päättelyn periaatteet
Päättely voi olla induktiivista, deduktiivista

tai abduktiivista, joka on kahden edellisten yhdistelmä

Слайд 72 INDUKTIVISMI
Tieteen ensimmäiset aksioomat (johtopäätökset) saavutetaan induktion kautta, joka

INDUKTIVISMITieteen ensimmäiset aksioomat (johtopäätökset) saavutetaan induktion kautta, joka etenee askel askeleelta

etenee askel askeleelta kohti yhä yleisempiä ja abstraktimpia käsitteitä

ja lakeja.

Tieteellinen päättely etenee havaittavista yksittäistapauksista yhä yleisimpiin lakeihin.

Eliminatiivinen induktio on mekaanista.

Virheet voidaan eliminoida: induktio antaa varmaa tietoa

Induktio todistaa yleistykset oikeiksi

Hypoteesit ovat tarpeettomia, tosiasiat puhuvat itse puolestaan.

Puolimatka, T. & Lehtinen, T. s.a. Helsingin yliopisto, opetusmoniste


  • Имя файла: tutkimustyön-perusteet-ja-menetelmät-the7lh004.pptx
  • Количество просмотров: 98
  • Количество скачиваний: 0