Презентация на тему Musiikinopiskelujamotivaatio- esimerkkinäsuomalaisethuippumuusikot

taipumusten perinnöllisyystutkimus (Geenitutkimus)
Musikaalisuus
Pianisti Olli Mustonen

sellistiä ja pianistia - haastattelututkimus Soittouran vaiheet:
1) Soittamiseen orientoituminen
2) Soittouraan ankkuroituminen
3)

Harjoitus tekee mestarin
4) Mestarikin harjoittelee

Vaiheet ei ole jaettu iän mukaan vaan motivaatioon vaikuttavien tekijöiden (kuten opettajan) mukaan!

perhe
4 muusikolla muusikkovanhemmat, näissä kodeissa kuuluisat muusikot vierailivat säännöllisesti
vanhempien

aktiivisuus ja kannustus
sisarukset roolimallina
innostava soitonopettaja  soittajalle muodostui lämmin suhde musisointiin

1. vaihe: Soittamiseen orientoituminen

opetti lapsia ja vasta-alkajia, isä pidemmälle ehtineitä. Opin lapsena,

että aina kun ovikello soi, joku oli tulossa pianotunnille. Kasvoin siinä uskossa, että kaikki soittivat pianoa, ja vei jonkin aikaa ennen kuin tajusin, ettei asia ollut näin.”

perheen kulttuurinen pääoma vaikuttaa siihen, aloittaako lapsi taideharrastusta kuten

soittamista.

Tutkimusten mukaan lahjakkaiden musiikinopiskelijoiden vanhempien koulutustaso on keskimäärin korkeampi kuin esimerkiksi urheilijoiden

veisti itselleen norsunluusta kauniin naisen muotokuvan ja rakastui luomaansa

patsaaseen.

Tarkoittaa itseään toteuttavia ennusteita

Jos opettaja uskoo oppilaansa olevan älykäs, oppilas alkaa suoriutua koulussa hyvin, oppilas alkaa uskoa omaan älykkyyteensä ja jopa hänen älykkyysosamääränsä on todettu nousevan.

Kasvattajan piilotajuista käyttäytymistä, jonka seurauksena kasvatettava alkaa käyttäytyä kasvattajan odotusten mukaisesti.

joka useimmiten mainittiin uran tärkeimpänä opettajana!
opettajalla oli tässä soittouran

vaiheessa hyvin tärkeä rooli (roolimalli ja samastumiskohde). Riittävän pätevää opettajaa etsittiin usein toiselta paikkakunnalta.
-> monipuolista musiikinharrastamista
-> sinnikkyys soittamisen ja harjoittelun suhteen
-> opittiin harjoitusrutiinit

2. vaihe: Soittouraan ankkuroituminen

kokemus, joka vaikutti ratkaisevasti tulevaan uraan
merkittävä musiikkiin liittyvä

oivallus tai koskettava tapahtuma, ja se koettiin useimmiten vanhempien tai oman soitonopettajan läsnä ollessa. Siihen ei liittynyt minkäänlaisia ulkoisia pakotteita
seurauksena syntyy ”sisäinen ääni”

POHDITTAVAKSI: Jos kristallisoiva kokemus on tärkeä tulevan uran ja motivaation kannalta, voisiko kokemusta opettaa tai edesauttaa sen tapahtumista?

Kristallisoiva kokemus

mahdollisuuksista sekä itseen liittyviä arvoja ja asenteita
- huippumuusikoilla hyvin

myönteinen
- ammattimuusikoilla soitin on ikään kuin osa persoonallisuutta, esiintyminen itseyden ilmentämistä

mestariopettajalle, jonka johdolla opeteltiin kokonaisvaltaista muusikkoutta
täytyi oppia suhtautumaan oikein

musiikkikritiikkiin

3. vaihe: Harjoitus tekee mestarin

ja itsensä kehittämistä
laaja musiikillinen sivistys
ammattilaismuusikon elämä
4. vaihe: Mestarikin harjoittelee

työnkuva, itsekäs suhtautuminen soittamiseen
kunnianhimo
sisäinen, tietoinen halu saavuttaa jokin haasteellinen

tavoite, kyky pystyä toimimaan stressin alla

tai muusikon ulkopuolella oleva konkreettinen tai abstrakti asia.
Motiivit ovat

perimmäisiä impulsseja tai herätteitä, jotka saavat muusikot soittamaan ja harjoittelemaan.
Motivaatioksi sen sijaan kutsutaan motiivien aikaansaamaa tilaa, joka on suhteellisen tilannesidonnainen ja jota voidaan tarkastella sen suhteen, millainen yksilön vireystila on ja mihin mielenkiinto on suunnattu
Motivaatioksi nimitetään koko prosessia motivoitumisesta päämäärän tavoittamiseen.
Ihmisen sanotaan olevan motivoitunut siinä määrin, kun hän haluaa saavuttaa jotakin.

Soittomotivaatio

yksilö tekee jotain toiminnan itsensä vuoksi ja saa siitä

tyydytyksen.
Ulkoinen motivaatio määritelläänkin käyttäytymiseksi, joka on välineenä jonkin erillisen tavoitteen tai seurauksen saavuttamiseksi.
Aikaisemmin on ajateltu, että ulkoinen motivaatio on huono asia muusikolle. Huippumuusikon motivaatio on kuitenkin monimutkaisempi ilmiö. Eri motiivit liittyvät toisiinsa.

Sisäinen vs. ulkoinen motivaatio

muuntaa onnistuneesti ulkoisia soittomotiiveja sisäisemmäksi eli osaksi minää. Kaikki

soittomotiivit ovat yhteydessä keskenään.
Tietyissä olosuhteissa jotkut ulkoisen motivaation muodot lisäävät synenergisesti sisäisen motivaation kanssa muusikon kiinnostusta harjoitteluun.
Sen sijaan kontrolloivat ulkoiset motivaattorit saattavat olla haitallisia sisäiselle motivaatiolle.

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio huippumuusikolla

etsiessään, eivätkä ratkaistuaan ne
Huippumuusikot löytävät/etsiä ongelmia, jotka he haluavat

ratkaista.
suurin ero nerojen ja ”tavallisten” ihmisten suoritusten välillä on ongelmanratkaisutekniikassa. Esim. Einsteinilla ja Mozartilla oli selvästi kehittyneempi ongelmanratkaisu-tekniikka, joka ei ole ollut jäljitettävissä
oman musiikkisuhteen kehittäminen

Omien taitojen kehittäminen

Saattoivat mennä konsertoimaan ilman että olivat koskeneetkaan soittimeen!
Kognitiiviset, affektiiviset

ja motivationaaliset prosessit olivat läheisessä vuorovaikutuksessa.
Kokonaisvaltainen eläytyminen esitystilanteisiin ja positiivisten henkisten voimavarojen kasvattaminen
Musiikkiteos on helpompi hahmottaa esimerkiksi näkemällä tai tuntemalla se jonkinlaisena, kun teoksen soittamiseen liittyvät liikesuoritukselliset ongelmat eivät vie liikaa huomiota.
Urheilun alalla ns. Carpenter-ilmiö: ajattelutoiminta aiheuttaa ärsytyksiä aivojen motorisella alueella ja saa aikaan mikrosupistuksia lihaksissa. Kuvitteleminen aiheuttaa lihaksistossa sähkövarauksia.

Mentaalinen harjoittelu

tällöin saattaa esitettävän musiikin luonne vääristyä.”
Tulkitseminen on vaikuttamista ja

itsensä ilmaisua
”Jokainen musiikkiteos on kuin tulkintaansa odottava pyhä kirjoituskäärö”
Miten musiikki on syntynyt säveltäjässä? Vastaako nuottikuva säveltäjän visiota? Missä määrin säveltäjän oma visio ja soittajan tulkinta kohtaavat?

Musiikin tulkitseminen

palava halu saada näyttää ihmisille, miten hyvää musiikkia on

olemassa
esiintyessä muusikko kokee itse luovansa musiikkia
toiset välittävät omia elämänkokemuksia, toiset viestejä säveltäjältä

Musiikin esittäminen

tunteiden sävyttämä alue.
Tunteet ohjailevat hyvin pitkälle oppimisprosessien toimintaa.
Varsinkin

uran alkuvaiheissa huippumuusikoille oli syntynyt syvä kiintymyssuhde musiikkiin ja soittamiseen. Silloin tunnekokemukset ja vaisto ohjasivat soittamista ja musiikillisia oppimisprosesseja. Vasta myöhemmissä soittouran vaiheissa harjoitteluun tulivat mukaan myös tietoiset kognitiiviset ja metakognitiiviset aspektit.
Huippusoittajan kiintymystä (attachment) soittamiseen voi jossain suhteessa verrata lapsen ja häntä hoitavan aikuisen suhteeseen.
Jos lapsen ja häntä musisoimaan ohjaavan aikuisen suhde, ja vähitellen lapsen ja soittamisen suhde, on lämmin ja turvallinen, lapsi kykenee edistymään kognitiivista ja emotionaalista kapasiteettia vaativassa soittamisessa poikkeuksellisen nopeasti.

Tunneperäiset motiivit tärkeitä

kehittämisen suhteen ja halua oppia hallitsemaan omaa soittamista.
Ihmisillä

on synnynnäisiä taipumuksia kiinnostua intohimoisesti jostakin osaamisen alueesta.
Ellen Winner (1996) on tutkinut kuvataiteen alan ihmelapsia ja havainnut heidän tuntevan pakkomielteen omaista vetovoimaa piirtämiseen. Winnerin piirtämisen ihmelapset piirsivät kaiken aikaa ja olivat innostuneita kehittämään taitojaan kuvataiteen alalla. Winner käyttää termiä ”rage to master”, jonka voisi kääntää oppimisen vimmaksi, tai tässä tapauksessa soittamisen vimmaksi.

ikäisiä, eli kolmannen soittouran vaiheen alkupuolella.
Tässä vaiheessa, aikuisiän

kynnyksellä, he siirtyivät opiskelemaan arvostettujen mestariopettajien ohjaukseen ja/tai aloittelivat uraansa ammattilaisen roolissa. Muusikoiden motivaatiokriisillä on ilmeistä yhteyttä tähän siirtymävaiheeseen
ongelmia saattaa esiintyä, kun lapsilahjakkuudelta aletaan vaatia aikuisiän eksperttiyteen kuuluvia tulkinnallisia kykyjä. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu muiltakin aloilta (urheilu, shakki).
Osaa hypätä huipulle, mutta jos tulee ongelmia, ei olekaan työkaluja tulla varovaisesti alas

Motivaatio-ongelmat

ole itse koskaan valittu (esim. vanhempien tai opettajan toive)
ongelmat

tavoitteiden asettelussa
soittaa vain miellyttääkseen opettajaa
käsi- ym. rasitusvammat
menestys voi nousta päähän: ongelmat ja epätasapaino itsevarmuudessa ja itsekritiikissä

Motivaatio-ongelmien syitä

haasteellisempia tavoitteita ja halua ponnistella tavoitteen saavuttamiseksi
Tavoitteessa onnistuminen johtaa

onnistumisen kokemukseen ja vahvistaa muusikon sisäistä ääntä, ja nämä sisäiset palkkiot puolestaan auttavat muusikkoa asettamaan itselleen yhä haastavampia tavoitteita. Myös muusikon odotukset, arvostukset ja esimerkiksi esiintymisjännitys vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita hän asettaa itselleen ja miten haasteellisina hän ne kokee

nopeutena.
keskivertoa parempi ongelmanratkaisukyky
musisoinnin haluna. Olivat hyvin motivoituneita soittamaan.
kristallisoiva

kokemus ratkaiseva

laaja taustatietolomake, jonka avulla kartoitetaan musikaalisuuteen vaikuttavia ympäristöllisiä tekijöitä.
Lisäksi

yli 12-vuotiaat tutkimushenkilöt ovat antaneet verinäytteen.
Helsingin yliopiston ja Sibelius-Akatemian yhteistutkimus, alkoi vuonna 2003.

musikaalisuus ilmenee monin eri tavoin.
Mm. kyky ymmärtää ja hahmottaa

rytmiin, sävelkorkeuksiin, äänenvoimaan, äänensävyyn, sointiin ja musiikin rakenteisiin liittyviä tapahtumia. Lisäksi musiikilliset tunteet, musiikin ilmaisu liikkein jne. tärkeitä ominaisuuksia.
Auditiivinen strukturointikyky eli kyky havaita äänten välillä vallitsevat suhteet ja niistä muodostuvat rakenteet.
Synnynnäinen amusia perinnöllistä (eli henkilö ei nauti musiikista, kuulee sen hälynä.)

Musikaalisuus

on noin 50 %.
Todennäköisin kromosomialue sijaitsee kromosomissa 4q22.

Tulos tarkoittaa, että tilastollisesti on erittäin todennäköistä, että kyseisellä perimän alueella sijaitsee musikaalisuuteen liittyvät geenit.
Musikaalisuus on useiden geneettisten tekijöiden säätelemä ominaisuus. Esim. rytmitaju ja sävelkorva periytyvät eri alttiusgeenien vaikutuksesta. Lisäksi ympäristö vaikuttaa geenien aktivoitumiseen.
Musikaalisuus ilmenee väestötasolla siten, että molempia ääripäitä (hyvin taitavia ja toisaalta epämusikaalisia) on harvassa ja suurin osa on kohtalaisen taitavia.

Musiikilliset taipumukset ovat perinnöllisiä

toiminta = musiikin säveltäminen, sovittaminen ja improvisointi).


An article (2009)
Ukkola

L, Onkamo P, Raijas P, Karma K, Järvelä I.
Musical Aptitude Is Associated with AVPR1A-Haplotypes. http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0005534

on aikaisemmin havaittu liittyvän ihmisten väliseen sosiaaliseen kommunikaatioon ja

kiintymiseen
Musisointi on sosiaalista kommunikaatiota monessa mielessä.
Huippumuusikot kommunikoivat esiintyessään yleisönsä kanssa.
Huippumuusikon innostus musiikista voi liittyä tähän geeniin.
Ensimmäistä kertaa molekyylitason tietoa siitä, että musiikin ilmentämisellä on kiintymystä luova vaikutus.

Koska musiikin »välittäjäaine» on tunne, tunnetilojen syntyyn vaikuttavilla geeneillä on ilmeisesti tärkeä osuus musiikin kokemisessa ja tuottamisessa

geenejä.
Musiikin ja kielen mahdollisesta yhteisestä kehityshistoriasta on esitetty

erilaisia käsityksiä.
Aivojen magneettitutkimuksissa on osoitettu, että musiikillisten tapahtumien tunnistaminen tapahtuu osittain samoilla aivoalueilla kuin kielellistenkin (mm. Brocan ja Wernicken alueet).
Fonologinen tietoisuus eli äänteiden tunnistaminen on olennaista kielen oppimisessa. Dysleksiassa eli lukihäiriössä tämä taito on heikentynyt (auditiivinen strukturointikyky).
Tutkimustulokset antavat lähitulevaisuudessa molekyylitason tietoa kielen ja musiikin tuottoon liittyvistä mekanismeista
 Pian voimme ehkä auttaa lukihäiriöstä kärsiviä lapsia.

soitonopettaja ja vanhempien kannustus. Näin soittajalle muodostuu lämmin suhde

musisointiin. Uran alkuvaiheiden opettaja on useimmiten uran tärkein opettaja!

2) Kristallisoiva kokemus

3) Opettaja-oppilassuhde vaikuttaa merkittävästi oppilaan menestymiseen soitto-opinnoissa

4) Esiintymiset motivoivat eniten soittamaan

6) Oppilaan ongelmanratkaisutekniikoiden kehittäminen

7) Soittajan pitäisi tuntea ja kokea,

että saa itse valita soittamiseen liittyviä asioita – anna lapsen itse asettaa esim. omia tavoitteitaan

8) Väisty välillä taka-alalle ja anna lapsen/nuoren nauttia omista saavutuksistaan.

luokitellaan lahjakkaiksi, tarjotaan enemmän mahdollisuuksia kuin toisille.

10) Voiko oppilaan

saada uskomaan että hänellä on lahjakkuutta ja innostumaan soittamisesta? Missä kulkee kannustamisen/pakottamisen/kehumisen raja?


Musiikillinen lahjakkuus on kehittyvän yksilön potentiaali, mahdollisuus, joka ei ilman kovaa työtä ja kannustavaa/hyväksyvää ympäristöä muutu soittotaidoksi.